Flylady ja keittiön järjestys

Aloin pääsiäisviikolla toteuttaa FlyLady -systeemiä omassa kodissani. Olen siitä tosi innoissani, koska sen avulla olen päässyt käsiksi kodinhoitoon ja mielenterveyteen liittyviin asioihin, joille en ole aiemmin monista yrityksistä huolimatta pystynyt tekemään mitään. Hän on pohtinut samoja asioita, ja kehitellyt luovan ja ainutlaatuisen systeemin, jonka sisäisiä vuorovaikutuksia en ymmärrä enkä ehkä tahdokaan ymmärtää. Koska ne toimivat, tekevät hyvää minulle ja lähimmäisilleni, eivätkä ole ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa, se riittää minulle!

Ensinnäkin, FlyLady nuhtelee seuraajiaan täydellisyyden tavoittelusta. Hänen mukaansa täydellisyyden tavoittelu halvaannuttaa, ja estää meitä ryhtymästä toimeen. Voin hyvin tunnistaa hänen kuvailemansa ajatuksen, etten voi ryhtyä hommaan alkuunkaan, koska minulla ei ole kuutta tuntia käytettävissä tehdäkseni sen täydellisesti. Muistan ääneenkin kertoneeni ystävilleni, että unelmapäiväni olisi sellainen, kun saisin rauhassa siivota talon lattiasta kattoon yhden päivän aikana. Vaikka jättäisi kummalliset toiveeni omaan arvoonsa (ehkä unelmani on lopulta se täysin siisti koti, eikä siivoaminen?!), tämä unelma kuvastaa hyvin ajatusta siitä, että pitäisi olla runsaasti aikaa, jotta koti olisi siisti.

FlyLadyn ajatus lähtee siitä, että jopa kaksi minuuttia kotitöitä siunaa perhettä enemmän kuin ei kotitöitä lainkaan. Perheen siunaaminen omien käsien avulla on kaunis ajatus, ja toimii myös käytännössä. Mutta minulle suurempi voitto on ollut se, että voin siunata itseäni noilla pienillä kaksi- tai kymmenminuuttisilla. Kärsin kodin epäjärjestyksestä todella herkästi, ja sotkuinen koti vaikuttaa mielialaani laskevasti sekä hankaloittaa muihin asioihin keskittymistä. Siisti koti on siis varsin suora sijoitus omaan henkiseen hyvinvointiini.

Tiesitkö, että kylppärin pitäminen siistinä vaatii noin kaksi minuuttia jokaisesta päivästäsi? Tiedän sen varmasti, koska näin on minun kylppärilleni käynyt. Koko viimeisen kuukauden ajan se ei ole ollut likainen, kertaakaan. 

Ja minä olin vieläpä koronassa sinä aikana!

Joinakin päivinä olen käyttänyt kylppärin siivoukseen ehkä jopa lähemmäs 10 minuuttia, mutta joinakin päivinä taas olen jättänyt sen väliin (ja käyttänyt 2 minuuttia lasten tai alakerran kylppärin siivoukseen, jotka muuten nekin ovat pysyneet siistimpänä kuin ikinä!). Olen myös huomannut, että siivous käy nopeammaksi päivä päivältä, kun pyyhkimäni pinnat tulevat tutuiksi ja tiedän minkälaisin kädenkääntein mikäkin kohta kannattaa siivota. Ihan taianomaista! FlyLadyn termi kylppärin siistinä pitämiselle on 'Swish and swipe', ja se tehdään aamupisun ja -pesun yhteydessä. Huuhdo pytty ja pyyhkäise lavuaari lienee toimiva selitys suomeksi.

Eiliselle päivälle olin antanut tehtäväkseni järjestää ruokakaapin uudelleen. Edellisenä päivänä se tuntui kivalta ajatukselta, kun lisäsin sen seuraavan päivän työlistaan. Kun taas oli aika ryhtyä työhön, se tuntui turhauttavalta ja masentavalta ajatukselta - kaapin rakenne kun ei kuitenkaan toimi niinkuin toivoisin, ja tuskinpa edes saan kaikkea sinne järkevästi mahtumaan! FlyLadyn antama ajatusmalli kuitenkin hyppäsi esiin jostain aivojeni syövereistä, ja totesin, että edes pieni parannus nykyiseen järjestykseen on parempi kuin nykyinen tilanne. Olin nimittäin kauppareissun jälkeen tunkenut kaikki tavarat vaan tyhjimmän hyllyn etureunasta sisään. Niinpä ryhdyin tyhjentämään ruokakaappejani.

No kas KUMMAA, koko projektiin meni ehkä 15 minuuttia. Sain kaikki välipalat ja leivät yhteen kaappiin, yleisimmin käytetyt raaka-aineet toiseen, ja kaikki loput kolmanteen, eli siihen isoon ja hankalan malliseen kaappiin. Ja järjestäminen paljasti, ettei niitä tavaroita nyt niin paljon ollutkaan, ja kaikki on helposti käden ulottuvilla myös siinä hankalassa kaapissa. Olipa tosiaan hyvä että ryhdyin hommaan!

Tässä vielä kuvat ruokakaappien järjestyksestä. Sivuhuomautus: Täällä Jenkkilässä 'snacks' on jokapäiväinen käsite, ja minun mielestäni sellaista ei ole Suomessa. Suomessa syödään voileipää, hedelmää ja jogurttia välipalaksi. Täällä sen sijaan välipalatuotteita ovat kaupan hyllyt pullollaan, ja niinpä tuo käsite on minunkin päähäni ja keittiööni alansa vallannut. Niinpä meillä on nyt sitten välipalakaappi, jossa on suloisessa sopusoinnussa niin suomalaista kuin amerikkalaistakin välipalaa.

Ja hei, tässä vielä kuva ihanista äitienpäiväkorteista, jotka lapset tekivät!

Marjaanan Konmari-projekti, osa XV: Keittiötavarat

Niille, jotka ovat seuranneet blogiani pidempään, saattaa olla selvää keittiöön liittyvät negatiiviset tunteeni. En kovastikaan tykkää kokkailusta, mutta sitä on tässä elämäntilanteessa syytä harrastaa. Leipomiseen ei riitä innostus kaiken sen kokkailun lisänä, vaikka leipomisesta periaatteessa tykkään. Keittiön järjestys on ollut haaste siitä asti kun ryhdyin tätä blogia pitämään, enkä kovin mielelläni ole keittiötä esitellyt, ainakaan kokonaisuudessaan. Ei vaan oo mun lempipaikka!

Konmari-metodissa on tärkeää visioida ennen projektin alkua, minkälaisessa kodissa tahtoo elää. Minulle olisi varmasti ollut hyödyksi visioida ihan erityisesti unelmakeittiöni etukäteen ennen keittiötavaroiden maritusta, mutta unohdin.

Unelmakeittiöni on siisti! On helppo aloittaa ruuanlaitto tai leivonta, kun ei tarvitse aloittaa siivoamisella. Unelmakeittiöni on kodin sydän, jossa kaikki viihtyy ja jossa tehdään kaikenlaista muutakin, kun vain syödään. Unelmakeittiössäni myös kaapit ovat järjestyksessä ja niistä löytyy kauniita ja käytännöllisiä astioita sekä terveellisiä ja maistuvia ruoka-aineita.

Nykyinen keittiömme on niin pieni, ettei siellä kyllä paljon muuta tehdä kuin syödään. Olohuoneessa on suuri pöytä, johon sopii levittää monenlaiset projektit. Kertun synttäreillä keittiön pöydän ääressä kyllä koottiin Legoja...

Ruoka-aineita en vielä konmarittanut, mutta kaikki muu keittiötavara on nyt maritettu. Yllätyksekseni huomasin, että pitkäperjantaina vieraita kestitessäni hain ihan mielelläni kaapista kauniit astiat kattaukseen. Yleensä en ole osannut antaa arvoa kauniille kattaukselle, vaikka siitä joidenkin ystävien luona olen nauttinutkin. Ruuanlaitto oli myös kivaa, koska tehtiin yhdessä Janin kanssa eikä ollut kiire.

Ehkä saan itsestäni esiin sittenkin sen keittiöhengettären...

Sitten kuviin. 

Nämä tavarat lähtivät kyllänsä palvelleina kierrätykseen, pieni osa myös roskikseen tai materiaalikierrätykseen.
Erityisesti ilahduin, kun Kertun eskarissa ottivat mielihyvin vastaan kertakäyttöastiat!

Konmaritettavat keittiötavarat alakategorioissaan

Aloitin juomille tarkoitetuista astioista. Kannoin kaikki olkkarin pöydälle konmaritettavaksi.

Ennen kuin kamera ehti mukaan pippaloihin, siirsin viinilasit jo tänne keittiön kaappiin. Olin niin innoissani, kun tajusin niiden sinne hyvin sopivan!

Seuraavaksi ruuan tarjoiluun sopivat astiat. Vasemmassa alareunassa näkyy pois valitsemiani juoma-astioita.

Ruuanlaittoon tarvittavat astiat...

...joista säilytin nämä.

Muoviset astiat, ruuan säilytys...

...joista säilytin nämä. Vasemmalla näkyvät rasiat siirsin pois keittiöstä.

Kaikki loput keittiötavarat.

Tavarat (suunnilleen) omilla paikoillaan

Vanhan mummun kaapissa riittää vielä työsarkaa,
mutta kaksi ylintä hyllyä isosta yläkaapista ovat nyt järjestyksessä.

Minä olisin saattanut muutaman näistä myydäkin, mutta en saanut lupaa.
Ole tarkkana, jos konmaritat yhteistä omaisuutta! Toisen tavaroihin ei saa koskea ilman lupaa.

Vanhan mummun kaapin suuri alakaappi, tarjoiluastiat.

"Laitteet"
Veitset ovat tämän kaapin vieressä seinällä, joten ylimmällä hyllyllä veitsen- ja saksen teroitin sekä vaaka.
Toisteksi ylemmällä hyllyllä vatkain ja sauvasekoitin vaihtoterineen.
Toisteksi alimmalla hyllyllä lääkkeet.
Alimmalla hyllyllä latauspiuhoja, Kindle, iPad, paistomittari, viinipullon avaaja.

Samassa kohtaa alakaapissa,
ylähyllyllä ruuanlaittokulhot ja harvoin tarvittavat työvälineet,
alahyllyllä yleiskone osineen ja käyttöohjeineen.

Mikrosyvennyksen päällä oleva kaappi,
viini- ja olutlasit, kannut.

Mukit, kuumajuoma-astiat.

Työtason alla kulmakaapissa kattilat sekä paistinpannut ja paistonkestävät astiat,
korihyllyllä kertakäyttöpaperit ja muovipussit.

Tason päällä kulmakaapissa siivilät, salaattilinko, höyrytysritilä ja raastinrauta
sekä ruoka-aineita.
Laitan ehkä tarjoiluvateja mummun kaapista tuonne ylähyllylle,
että saan tilat kankaille mummun kaappiin..

Ruuanlaittovälineet

Ruuanlaittovälineiden alla lapsillekin sopivat juomalasit (aikuisten lasit kuivauskaapissa)
sekä kulhot, sekalaiset lautaset ja leikkuulaudat.

Lautaset, tarjoilupikarit.

Aterimet, pikkuruiset tarvikkeet, tarjoiluvälineet (juustohöylät voisi siirtää tuonne työvälineiden laatikkoon...)

Jääkaapin päällä oleva kaappi,
patalaput, esiliinat, korit, takana piparipurkki.

Pakastimen päällä oleva kaappi,
reseptikirjat, keittiöpyyhkeet, koristepaperit,
takana kylmälaukut.

Jeejeejee, siinä kuvat järjestyksessä olevasta keittiöstä!!! Ruokatavarat on tosiaan vielä konmarittamatta, mutta niille on olemassa jo omat paikkansa: gluteenittomat tason päällä kulmakaapissa ja maustehyllyn vieressä, gluteenilliset laatikoissa työtason alla. 

Mielestäni oli nerokas ajatus laittaa ruokatavarat gluteenittomuuden mukaan eri paikkoihin keittiössä, sillä parikin ystäväämme tarvitsee gluteenitonta ruokaa. Kun ainekset ovat selkeästi erillään, ei tarvitse panikoida aineiden sekoittumisesta.

Ajattelin konmarittaa ruuan ehkä sitten viimeisten tavaroiden joukossa ja sillä välin pyrin käyttämään pois kaapissa pitkään istuneet ruoka-aineet...

Seuraavaksi olisi vuorossa koriste- ja säilytysesineet. Toivottavasti pääsen niihin hommiin jo huomenna!

Marjaanan Konmari-projekti, osa XIII: Tarvikkeet käsillä tekemiseen

Tämä kategoria oli minulle jotenkin tosi haastava. Ensinnäkin se, että rohkenin määritellä kaikki käsillä tekemisen välineet yhteen kategoriaan, oli kynnyskysymys. Kun "oikeasti" kategoriat meneen näin: kirjoitustarvikkeet, piirustustarvikkeet, maalaustarvikkeet, paketointitarvikkeet, neulonta, ompelu ja askartelu.

Minua kuitenkin on vaivannut näiden tarvikkeiden epäjärjestys ja sirottelu ympäri asuntoa pikku kategorioissaan. Ja nyt oli mahtava tilaisuus saavuttaa ihan oikea järjestys ja keskittää käsillä tekemisen välineet yhteen sijaintiin kodissa.

Kannoin kaikki tavarat olohuoneen pöydälle. Eteisen kaapista, keittiön arkusta, olohuoneen kolmesta pitkän lipaston laatikosta, keittiön kaapista, Jaakon huoneen kaapista ja makuuhuoneen sisustuskorista. Ai-van uskomatonta, miten olinkin onnistunut sirottelemaan nämä tavarat joka puolelle! Kankaat jäivät vielä Kertun huoneen kaappiin, mutta siirrän ne kaltaistensa seuraan kunhan tilaa vapautuu.

Tähän projektiin meni koko päivä - mihinkään muuhun ryhmään en ole käyttänyt näin paljon aikaa. Niin, ja kankaat olen konmarittanut jo aiemmin, ja langat maritin omana ryhmänään jo päivää aiemmin. Olen käsityöihminen, mikäli tämän ryhmän tavaramäärästä on mitään päätteleminen.

Minun oli myös vaikea hahmottaa, mitkä tavarat tuottavat erityistä iloa ja mitkä eivät. Tuntui, että tavaroiden järjestäminen järkeviin ryhmiin oli jo niin suuri työ, ettei ilotestin tekemiseen jäänyt energiaa. Voi hyvinkin olla, että konmaritus iskee tähän tavararyhmään vielä uudelleen. Mutta voi myös olla, että nyt vihdoin ryhdyn käyttämään materiaaleja, kun ne ovat järjestyksessä ja helposti käsillä.

Lankojen kohdalla oli yllättävän helppoa hahmottaa, mikä tuottaa iloa. Lanka, josta olen jo monta kertaa tehnyt tai yrittänyt tehdä jotain, oli helppo sijoittaa lahjoitettavien pinoon. Lahjoitin pois valitsemani käsityötarvikkeet seurakunnalle ja muutaman kerän lankaa äidille. Äiti on innokas kutoja kuten minäkin, ja hänellä myös riittää aikaa siihen tällä hetkellä. 

Minun on ollut vaikea ajatella, että jostain kunnollista materiaalia olevasta langasta voisi luopua. Nyt pystyin luopumaan mielestäni rumista tai kyllästyttävistä langoista, koska Konmari-metodi antaa siihen luvan. Ja tiesin, että langat voi kierrättää hyötykäyttöön tekeville ihmisille. Minun ei ole pakko kutoa lämpimiksi asusteiksi kaikkia käsissäni olevia lankoja. Tuntui tosi kivalta viedä säkillinen tänään kirkkoherranvirastoon!

Tämän projektin kruunasi vielä se, että työkalut ja talviurheiluvälineet järjestyivät melkeinpä siinä sivussa.

Alku. Kaikki langat isossa keittiön arkussa.

Kaikki langat krontmänttinäs olohuoneen matolla.

Kaikki langat ryhmiteltynä klo 12 ulkokehältä alkaen:
Isoveli, keinokuitu, huopuva, Puro, puuvilla- ja bambulangat, paksut langat, muut, Pikkusisko, Nalle, 7 veljestä.
Sisäkehällä klo 12 alkaen:
Rose mohair, pellava, alpaca, silkkivilla, valkoinen glitteri
ja keskellä loput pikkukerät.

Muovipussissa kiertoon lähtevät, näkyvissä minulle jäävät.

Järjestin langat ensin takaisin keittiön puuarkkuun...

...mutta siirsinkin ne sitten olohuoneeseen, koska muutkin käsityövermeet ovat siellä.
Pienet kerät ja vyyhdit pitkän lipaston laatikossa....

...ja lihavat vyyhdit isossa sisustuskorissa.
Eikö olekin ihana kuva!!

Ja niin lankani ovat helposti nähtävissä ja koon mukaan järjestettynä olohuoneessa. Sitten katsaus loppuihin käsillä tekemisen tarvikkeisiin.

Alkutilanne. Vieläkin masentaa nähdä tämä kuva. 

Suurin osa pois pantavista käsityömatskuista. Roskiin laitoin jo jonkin verran ennen kuvan ottamista.

Haaveilin laittavani kaikki käsillä tekemisen tarvikkeet Janin mummun vanhaan kaappiin. Kaikki eivät sinne vielä mahtuneet, mutta toivon keittiötavaroiden ja koriste-esineiden konmarituksen tekevän tarpeeksi tilaa lopuillekin tavaroille.

Yläkaapin ylähyllyllä minua ilahduttavat paperitarvikkeet ja kynät, tosin alahyllyllä näihn kuuluva kirjeenkirjoituskansio.
Keskimmäisellä hyllyllä ompelutilpehööri: nuppineulat, langat, vetoketjut ja tukinauhat, koristeet, napit, pitsit ja kanttinauhat, satiininauhat, ompelukonetarvikkeet sekä silmäneulat ja mittanauhat. Lähes kaikki näistä minigrip-pusseissa. Alimmalla hyllyllä kansion takana liimaa, teippiä, nitojat yms. pikkusälää, edessä loput "aikuisten" kynät, pahvilaatikossa ja seinää vasten lehtiöitä ja paperia. 

Alakaapissa ylähyllyllä neulontatarvikkeet ja keskeneräiset työt,
alahyllyllä ompelukone ohjekirjoine ja apupöytineen, tilkut ja lahjakassit.

Pitkän lipaston laatikossa lahjat, lahjapaperit ja -narut, tyhjät paperit sekä Kertun näytekangaspaloja.

Ja toisessa pitkän lipaston laatikossa askartelumateriaaleja, värit, liima, maalausvälineet, muovailuvaha ja hamahelmitarvikkeet, eli enimmäkseen lasten tavarat.

Lahjapapereita en enää aio ostaa ellen ihan selkeästi tarvitse - nykyään käytetään enimmäkseen lahjakasseja ja niitähän on helppo kierrättääkin. Lahjapapereita on hankala säilyttää, kun ovat pitkiä ja kapeita pötkylöitä.

Janin äiti ostaa aina vain sen verran lankaa kuin seuraavaan projektiin tarvitsee eikä siis tarvitse paljon tilaa lankojen säilyttämiseen. Se on viisasta.

Minustakin langan ostaminen on hauskaa, mutta jos kaapit jo valmiiksi pursuilevat lankoja, en voi huvikseni uusia ostaa. Jatkossa, jos minulla on selkeä projekti, johon tarvitsen tietyn määrän tiettyä lankaa, ja johon ei voi käyttää varastosta löytyviä lankoja, voin sellaista ostaa. Kankaita samoilla kriteereillä. Toivon siis, että näiden tavaroiden määrä on vähenemään päin.

Olen todella tyytyväinen itseeni, että sain tämän kohdan Konmari-projektista aikaiseksi. Hienoa hienoa!

Vapautuneeseen keittiön puuarkkuun pakkasin luistimet, monot ja suksenvoiteluvälineet.
Nämä välineet olivat aiheuttaneet eteisessä "kenkäkaaoksen",
kuten eräs pikkuneiti taannoin iloisesti huomautti.

Tämä kaappi on ollut pitkään oikea murheenkryyni. Nyt siellä on selkeästi vain
"varaosia", kuten lamppuja ja pattereita, sekä sisällä säilytettävät työkalut. Siirsin siis ompelukoneen ja suksenvoiteluvälineet sekä muutaman muun tavaran pois täältä ja voilá, kaappi järjestyi melkein itsestään!

On tämä kuulkaa niin hienoa, kun asunto alkaa olemaan järjestyksessä! Ja on niin palkitsevaa roudata tarpeettomia tavaroita ovesta ulos. Hauskaa on myös se, että pari kaveria on innostunut konmarittamaan jakaen kokemuksiaan kanssani. Innostavaa vertaistukea!

Marjaanan Konmari-projekti, osa VII: Kirjoitus- ja askartelupaperit

Olen pitkään yrittänyt saada tolkkua askartelu-, kirjoitus- ja piirustustarvikkeiden järjestämiseen. Kun oivalsin jemmata omaan kaappiini ne, jotka tuottavat minulle iloa, oli järjestys yhtäkkiä ihan selvä. Olen aiemmin tehnyt jotain samantapaista, mutta Konmarin ilotarkastus oli se puuttuva lenkki. 

Olohuoneessa on kaksi laatikollista tämän tyyppistä tavaraa. Ylempi laatikko on minun hylkäämiäni tai lapsille alunperinkin kuuluvia tavaroita. Nyt lasten ulottuvilla ovat kaikki tarvikkeet, jotka eivät ole minulle erityisen rakkaita ja joita uskallan antaa heidän käyttää. Niille en siis aio edes tehdä Konmarin "ilotarkastusta". Alemmassa kuvassa taas on enimmäkseen minun hallinnassani olevia tavaroita, joille aion tehdä ilotarkastuksen. Voi olla että osa niistä päätyy vielä omaan kaappiini. Mutta ainakin ne ovat nyt kootusti yhdessä paikassa.

Kertun omistamat askartelutarvikkeet ja -välineet siirsin hänen huoneeseensa, lukuunottamatta maalausvälineitä, joita toivon käytettävän vain alakerrassa olohuoneen pöydän ääressä.

Minullahan on vanha rakkaus Washi-teippiin. Nyt palasin niiden pariin pitkästä aikaa ja järjestin ne. Olen huomannut, että minua viehättää järjestys koon mukaan paremmin kuin värin tai sisällön (esimerkiksi kirjoissa ja papereissa). Niinpä sovelsin koon mukaista järjestystä teippeihinkin. Kapeat ja paksut pakkasin penaaliin, keskikokoiset ripustin keppiin.

Kaunista! Enpä olisi uskonut ehtiväni tällaistakin näpräilyä tekemään tässä vaiheessa elämää. Mutta Kaisa nukkui eilen illalla yli neljä tuntia vaunuissa ulkona! Ja ruokakin oli valmiina jo. Mikäs sen parempi tapa käyttää vapaa-aikaa, kun järjestellä omia rakkaita teippejä.

Omaan kaappiini keittiöön olen jemmannut minua viehättävät kynät, lehtiöt, kortit, korttipohjat, kirjekuoret, tarrat, kiiltokuvat ja Washi-teipit. Sieltä löytyy myös väritys- ja päiväkirja, kirjeidenkirjoituskansio sekä Konmarin kirjat. Oi joi, tällaisista tavaroista minä tykkään!

Kaapin oveen olen teipannut minua inspiroivia kuvia. Alemmassa kuvassa on sisustuslehdista löytämäni kuvat, jotka toimivat Konmarin neuvomana unelma-asunnon kuvana. Tuota unelma-asuntoa olisi hyvä ajatella järjestelyprojektia tehdessä, jotta tavoite säilyy kirkkaana mielessä. Olen kirjoittanut kuviin huomioitani siitä, mikä kuvassa minua miellyttää.

Ylempi kuva on kortti, jonka olen ostanut ollessani teini-ikäisenä vaihdossa Texasissa. Kuva viehättää minua edelleen kovasti, tiedä sitten miksi.

Kuvassa näkyy myös vielä muutama salaattikulho ja suodatinpusseja. En viitsi niitä nyt järjestämisen vuoksi siitä pois siirtää, koska ennen pitkää ne ovat vuorossa Konmari-projektissani kuitenkin ja katsotaan sitten minne päätyvät. Tämä kaappi valkkautui tavaroilleni siksi, että ovi oli tarpeeksi leveä inspiraatiokuvalle...