Marjaanan Konmari-projekti, osa XIV: Kaisan tavarat, "eteistavarat"

Työlistallani seuraavana olivat eteisessä hengailevat tavarat, jotka eivät kuuluneet oikein mihinkään kategoriaan. Sateenvarjot, avaimenperät, heijastimet, kypärät. Sateenvarjoista yhden laitoin kierrätykseen, kypärät säilytin sellaisenaan. Avaimenperät ja heijastimet kävin läpi aika tarkasti.

Vasemmalla roskiin menevät avaimenperäkamat, oikealla kierrätykseen lähtevät.

Käytössä olevat avaimet

Vasemmalla säilytettävät avaimenperät, keskellä tuntemattomat avaimet (joita en uskalla heittää pois)
ja oikealla säilytettävät heijastimet.

Siirsin heijastimet vielä tuollaiseen pieneen pahvipurkkiin ja tarkastin, että kaikissa on ripustin. Muutaman ripustin takkeihin (käyttöönhän heijastimet kuuluu...). Avaimenperämatskut laitoin minigrip-pussiin ja käsityötarvikkeitteni seuraan.

Kaisan tavaroita en sen enempää konmarittanut, koska teen sitä jatkuvasti vaatteiden kanssa vauvan kasvaessa ja lelutkin on syytä käydä läpi kohta puoliin, kun ihan vauvalelut lakkaavat olemasta kiinnostavia. Varmistin kuitenkin, että Kaisan tavarat ovat omilla paikoillaan.

Kaisan tavaroiden paikkoja kotona ovat...

Haalari ja kantoreppu eteisen naulakossa, hoitolaukun nostin vielä kuvan ottamisen jälkeen hattuhyllylle.

Asusteet ulkoiluun tuulikaapin kaapissa: peitot, villavaatteet, tumput, pipot, sukat.

Vaatekaapissa alhaalta ylös: liian pienet, liian suuret ja "koikot" eli puklurätit, alaosat ja haalarit, yläosat ja hameet.
Hyllyllä sukkia yms. pikkuruista.

Henkareissa loput mekot, myös liian suuret. Liinavaatteet, perityt lelut, jotka ei vielä käytössä.

T'ällä hetkellä käytössä olevat lelut olohuoneessa lipaston päällä muovisissa hyllyissä.

Kävelyharjoituksia odottaa taaperokärry, joka on lastattu puutoukalla ja -maatalolla.

Tämän kategorian jälkeen muistin vielä Kaisan korun, jonka vein mummun kaapista omien korujeni seuraan. Kun siirryin keittiökategoriaan, löysin vielä Kaisan aterimet, mukin ja lautasen, jotka jemmasin yhdelle keittiön ylähyllylle. Ajattelin, että ne on mukavampi ottaa käyttöön vasta, kun hän itse saattaa niistä iloita ja kun ne eivät ehkä niin herkästi tipu lattialle.

Tänään tein suuren urakan keittiötavaroita konmarittaessa ja se on nyt TEHTY, mutta päivittelen tarkemmat kuulumiset siitä kategoriasta myöhemmin.

Marjaanan Konmari-projekti, osa XIII: Tarvikkeet käsillä tekemiseen

Tämä kategoria oli minulle jotenkin tosi haastava. Ensinnäkin se, että rohkenin määritellä kaikki käsillä tekemisen välineet yhteen kategoriaan, oli kynnyskysymys. Kun "oikeasti" kategoriat meneen näin: kirjoitustarvikkeet, piirustustarvikkeet, maalaustarvikkeet, paketointitarvikkeet, neulonta, ompelu ja askartelu.

Minua kuitenkin on vaivannut näiden tarvikkeiden epäjärjestys ja sirottelu ympäri asuntoa pikku kategorioissaan. Ja nyt oli mahtava tilaisuus saavuttaa ihan oikea järjestys ja keskittää käsillä tekemisen välineet yhteen sijaintiin kodissa.

Kannoin kaikki tavarat olohuoneen pöydälle. Eteisen kaapista, keittiön arkusta, olohuoneen kolmesta pitkän lipaston laatikosta, keittiön kaapista, Jaakon huoneen kaapista ja makuuhuoneen sisustuskorista. Ai-van uskomatonta, miten olinkin onnistunut sirottelemaan nämä tavarat joka puolelle! Kankaat jäivät vielä Kertun huoneen kaappiin, mutta siirrän ne kaltaistensa seuraan kunhan tilaa vapautuu.

Tähän projektiin meni koko päivä - mihinkään muuhun ryhmään en ole käyttänyt näin paljon aikaa. Niin, ja kankaat olen konmarittanut jo aiemmin, ja langat maritin omana ryhmänään jo päivää aiemmin. Olen käsityöihminen, mikäli tämän ryhmän tavaramäärästä on mitään päätteleminen.

Minun oli myös vaikea hahmottaa, mitkä tavarat tuottavat erityistä iloa ja mitkä eivät. Tuntui, että tavaroiden järjestäminen järkeviin ryhmiin oli jo niin suuri työ, ettei ilotestin tekemiseen jäänyt energiaa. Voi hyvinkin olla, että konmaritus iskee tähän tavararyhmään vielä uudelleen. Mutta voi myös olla, että nyt vihdoin ryhdyn käyttämään materiaaleja, kun ne ovat järjestyksessä ja helposti käsillä.

Lankojen kohdalla oli yllättävän helppoa hahmottaa, mikä tuottaa iloa. Lanka, josta olen jo monta kertaa tehnyt tai yrittänyt tehdä jotain, oli helppo sijoittaa lahjoitettavien pinoon. Lahjoitin pois valitsemani käsityötarvikkeet seurakunnalle ja muutaman kerän lankaa äidille. Äiti on innokas kutoja kuten minäkin, ja hänellä myös riittää aikaa siihen tällä hetkellä. 

Minun on ollut vaikea ajatella, että jostain kunnollista materiaalia olevasta langasta voisi luopua. Nyt pystyin luopumaan mielestäni rumista tai kyllästyttävistä langoista, koska Konmari-metodi antaa siihen luvan. Ja tiesin, että langat voi kierrättää hyötykäyttöön tekeville ihmisille. Minun ei ole pakko kutoa lämpimiksi asusteiksi kaikkia käsissäni olevia lankoja. Tuntui tosi kivalta viedä säkillinen tänään kirkkoherranvirastoon!

Tämän projektin kruunasi vielä se, että työkalut ja talviurheiluvälineet järjestyivät melkeinpä siinä sivussa.

Alku. Kaikki langat isossa keittiön arkussa.

Kaikki langat krontmänttinäs olohuoneen matolla.

Kaikki langat ryhmiteltynä klo 12 ulkokehältä alkaen:
Isoveli, keinokuitu, huopuva, Puro, puuvilla- ja bambulangat, paksut langat, muut, Pikkusisko, Nalle, 7 veljestä.
Sisäkehällä klo 12 alkaen:
Rose mohair, pellava, alpaca, silkkivilla, valkoinen glitteri
ja keskellä loput pikkukerät.

Muovipussissa kiertoon lähtevät, näkyvissä minulle jäävät.

Järjestin langat ensin takaisin keittiön puuarkkuun...

...mutta siirsinkin ne sitten olohuoneeseen, koska muutkin käsityövermeet ovat siellä.
Pienet kerät ja vyyhdit pitkän lipaston laatikossa....

...ja lihavat vyyhdit isossa sisustuskorissa.
Eikö olekin ihana kuva!!

Ja niin lankani ovat helposti nähtävissä ja koon mukaan järjestettynä olohuoneessa. Sitten katsaus loppuihin käsillä tekemisen tarvikkeisiin.

Alkutilanne. Vieläkin masentaa nähdä tämä kuva. 

Suurin osa pois pantavista käsityömatskuista. Roskiin laitoin jo jonkin verran ennen kuvan ottamista.

Haaveilin laittavani kaikki käsillä tekemisen tarvikkeet Janin mummun vanhaan kaappiin. Kaikki eivät sinne vielä mahtuneet, mutta toivon keittiötavaroiden ja koriste-esineiden konmarituksen tekevän tarpeeksi tilaa lopuillekin tavaroille.

Yläkaapin ylähyllyllä minua ilahduttavat paperitarvikkeet ja kynät, tosin alahyllyllä näihn kuuluva kirjeenkirjoituskansio.
Keskimmäisellä hyllyllä ompelutilpehööri: nuppineulat, langat, vetoketjut ja tukinauhat, koristeet, napit, pitsit ja kanttinauhat, satiininauhat, ompelukonetarvikkeet sekä silmäneulat ja mittanauhat. Lähes kaikki näistä minigrip-pusseissa. Alimmalla hyllyllä kansion takana liimaa, teippiä, nitojat yms. pikkusälää, edessä loput "aikuisten" kynät, pahvilaatikossa ja seinää vasten lehtiöitä ja paperia. 

Alakaapissa ylähyllyllä neulontatarvikkeet ja keskeneräiset työt,
alahyllyllä ompelukone ohjekirjoine ja apupöytineen, tilkut ja lahjakassit.

Pitkän lipaston laatikossa lahjat, lahjapaperit ja -narut, tyhjät paperit sekä Kertun näytekangaspaloja.

Ja toisessa pitkän lipaston laatikossa askartelumateriaaleja, värit, liima, maalausvälineet, muovailuvaha ja hamahelmitarvikkeet, eli enimmäkseen lasten tavarat.

Lahjapapereita en enää aio ostaa ellen ihan selkeästi tarvitse - nykyään käytetään enimmäkseen lahjakasseja ja niitähän on helppo kierrättääkin. Lahjapapereita on hankala säilyttää, kun ovat pitkiä ja kapeita pötkylöitä.

Janin äiti ostaa aina vain sen verran lankaa kuin seuraavaan projektiin tarvitsee eikä siis tarvitse paljon tilaa lankojen säilyttämiseen. Se on viisasta.

Minustakin langan ostaminen on hauskaa, mutta jos kaapit jo valmiiksi pursuilevat lankoja, en voi huvikseni uusia ostaa. Jatkossa, jos minulla on selkeä projekti, johon tarvitsen tietyn määrän tiettyä lankaa, ja johon ei voi käyttää varastosta löytyviä lankoja, voin sellaista ostaa. Kankaita samoilla kriteereillä. Toivon siis, että näiden tavaroiden määrä on vähenemään päin.

Olen todella tyytyväinen itseeni, että sain tämän kohdan Konmari-projektista aikaiseksi. Hienoa hienoa!

Vapautuneeseen keittiön puuarkkuun pakkasin luistimet, monot ja suksenvoiteluvälineet.
Nämä välineet olivat aiheuttaneet eteisessä "kenkäkaaoksen",
kuten eräs pikkuneiti taannoin iloisesti huomautti.

Tämä kaappi on ollut pitkään oikea murheenkryyni. Nyt siellä on selkeästi vain
"varaosia", kuten lamppuja ja pattereita, sekä sisällä säilytettävät työkalut. Siirsin siis ompelukoneen ja suksenvoiteluvälineet sekä muutaman muun tavaran pois täältä ja voilá, kaappi järjestyi melkein itsestään!

On tämä kuulkaa niin hienoa, kun asunto alkaa olemaan järjestyksessä! Ja on niin palkitsevaa roudata tarpeettomia tavaroita ovesta ulos. Hauskaa on myös se, että pari kaveria on innostunut konmarittamaan jakaen kokemuksiaan kanssani. Innostavaa vertaistukea!

Hiihtolomalla lapsuudenkodissa

Olimme viettämässä hiihtolomaa lapsuudenkodissani.

Isän ja äidin talon lähes koko yläkerta on meidän perheen aluetta, jossa majoitumme yökylässä ollessamme. On mukavaa kun kaikille on oma tilava paikkansa nukkumiseen - Kerttu on minun vanhassa huoneessani, Jaakko aulassa ja me loput veljeni vanhassa huoneessa. Ylhäällä on myös hyvin tilaa lasten leikeille ja lelujen säilytykseen. 

Olen monta kertaa ajatellut ja ajoittain yrittänytkin siivota ja järjestää omaa vanhaa huonettani. Toissakesänä aloitin sen heivaamalla pihalle vanhan tietosanakirjasarjan, joka ei edes kuulunut minulle. Viime kesänä taas siivosin vanhan vaatehuoneeni, joka oli täynnä äidin tavaraa. Lasten leluja olen myös vähän järjestellyt yhdessä lasten kanssa. Ja vähän nalkutellut vanhemmilleni turhan tavaran säilyttämisestä...

Vasta nyt Konmari-metodiin tutustuttuani tajusin, mitä minun ihan oikeasti kannattaa siellä tehdä. Ei siirrellä tavaroita paikasta toiseen eikä edes järjestellä toisten tavaroita. Vaan käydä läpi omat tavarani ja säilyttää vain ne, jotka tuottavat iloa. Niin, eikä varsinkaan nalkuttaa toisille heidän tavaransäilömispolitiikastaan!

Valitettavasti minulla ei ole kuvia huoneestani ennen järjestelyä. En niin suunnitelmallisesti lähtenyt hommaa tekemään - aluksi piti vain järjestää koristehylly, sitten vähän katsoa mitä kirjoja kirjahyllyssä on... Mutta kävinkin sitten läpi kaiken aika tarkasti. Iskä on monta kertaa sanonut, että heillä on tilaa säilyttää minunkin tavaroitani. Niinpä jätin vanhaan huoneeseeni niitä tavaroita, jotka mielestäni sinne kuuluivat.

Oli mielenkiintoista palata ajassa taaksepäin ja muistaa tuntemuksia ja ajatuksia eri esineisiin liittyen. Matka omaan itseen. Myöskin huomata, miten suhteeni tavaran säilyttämiseen yleensä on muuttunut. Miksi tosiaan säilyttää tavaroita, jotka herättävät kielteisiä tunteita? En saanut vielä kaikkea painolastia pois, koska muistot on vielä konmarittamatta sekä lapsuudenkodissa että nykyisessä kodissani. Voin kuitenkin nähdä, minkälainen vaikutus on vanhoista tavaroista ja papereista luopumisella.

Marie Kondohan käskee valikoida tavarat niin, ettei muu perhe näe. Minä suosittelen sitä myös, sillä perheenjäsenten voi olla vaikea katsella vierestä, kun minä luovun tavaroistani. Mutta minä olen kuitenkin itse vastuussa omien tavaroitteni säilyttämisestä tai pois heittämisestä - ei ole syytä säilyttää mitään siksi, että jonkun toisen mielestä niin pitäisi tehdä.

Tai voihan se olla että nuo kiusallaan vaan kommentoivat, kun tietävät tästä Konmari-hurahduksestani... Iskä oli ensin hieman järkyttynyt huomatessaan minun aikovan hankkiutua eroon tosi monesta vanhasta C-kasetista. Kun hän sitten huomasi Janin löytävän Spotifysta kaikki vanhat biisit, joiden nimen luin kasettien selkämyksestä, huomasi hänkin, ettei säilyttämiseen tosiaan ole tarvetta. Varsinkin kun meillä ei ole kasettitoistinta eikä kasettien laatu ollut kestänyt aikaa. Eikä kyllä monen biisinkään...

Sitten projektivalokuviin, jotka tällä kertaa on otettu kännykkäkameralla.

Kierrätykseen lähtevät kirjat ja C-kasettikotelo,
jossa muutama alkuperäinen kasetti sisällä.

Kierrätykseen menevä paperi.
Vanhoista koulun tehtäväkirjoista irrotin kannet.

Röykkiö tyhjäksi jääneitä kansioita ja lehtikoteloita.

Kotiinviemisiksi pakkasin muutamat kauniit koriste-esineet (kuvassa)
sekä pienen nivaskan papereita ja lehtiä.

Ja sitten vielä ihaillaan lopputulosta!

Kirjahylly järjestettynä.

Laitoin kirjahyllyn ylimmälle hyllylle kaikki käsityölehdet ja -kirjat, mitä hyllystä löysin. Itselläni on kotona samaa sarjaa pari teosta ja monta lehteä, jotka ajattelin seuraavalla kerralla kiikuttaa tänne. Äiti ompelee myös ja paljon enemmän kuin minä, joten on järkevää säilyttää kaavat hänen kodissaan.

Toisteksi ylimmällä hyllyllä on muutamia kirjojani sekä äidin keittokirjoja. Lasten ulottuvilla on sitten lauta- ja palapelit, kirjat ja alimmalla hyllyllä leluja.

Koristehylly järjestettynä. 

Tästä hyllystä tykkään tosi paljon. Hyllyn on aikoinaan iskä tehnyt koulupoikana ja yhdessä tuunasimme sen huoneeseeni sopivaksi ollessani lapsi. Nyt siinä on enimmäkseen äidin koristeita, mutta joitakin omianikin jätin, koska ne ovat aina olleet tässä hyllyssä. Vasemmalla alhaalla on myös Kertun astiasto ja koriste-enkeli.

Tosi surkea kuva, mutta tässä suurin osa leluista. Tykkään kovasti vanhasta nukkekodista!
Pelastin sen kellarikerroksesta ja olen harkinnut kalusteiden hankkimista siihen.

Eikö olekin kaunista! Vai johtuuko se katsojan silmistä...

Seinällä roikkuu mammani ompelema iskän vanha paita, taulu joka minulla on ollut aina, sekä tyttöjen stetsoni, jonka ostin ollessani nuorisovaihdossa Teksasissa.

Tuon peilipöydän tahtoisin vielä joskus omaan kotiini. Minusta se on tosi kaunis ja siksi siirsinkin sen nyt tuohon ikkunan ääreen.

Kirjahyllyn oikeassa yläkulmassa näkyy lappu, jonka sekä minä että iskä olemme allekirjoittaneet. Että seuraavan kerran kun hylly siirretään, se siirretään omaan asuntooni. Taipumukseni järjestellä huonekaluja kysyi aikoinaa isäni hartiavoimia...

Kun sain huoneen tähän järjestykseen ja vieläpä imuroitua, totesin vanhemmilleni, ettei huone ole koskaan ollut näin hyvässä järjestyksessä. Ja jos rouva Kondoon on uskominen, nyt sen pitäisi siistinä pysyäkin. Ainakin minun vastuullani olevien tavaroiden osalta.

Ja onpa mukava katsella kauniita kuvia vanhasta huoneestani.

Marjaanan Konmari-projekti, osa XI: Kauneus ja terveys

Olin sunnuntaina ihan hirveän väsynyt - onneksi alkoi loma! Päätin siis rentoutua tehden sitä, mistä tykkään - eli järjestää! Olin jo harmitellut monta kertaa, kun en ole pitkään aikaan ehtinyt mitään konmarittamaan. Nyt päätin ottaa sille aikaa. Onneksi lapsetkin olivat väsyneitä ja nukkuivat pitkät päikkärit, niin ehdin järjestää kaiken ennen kuin minua tarvittiin muissa tehtävissä.

Konmaritin kaiken, mitä vessan ja kylppärin kaapeista löysin. Mietin ja mietin vielä tätä kirjoittaessanikin, mitä kategoriaa nämä kaikki sekalaiset tavarat edustavat. Sitten keksin - kauneus ja terveys! Luulisin, että tässä postauksessa käsitellään kaikki meidän tuohon kategoriaan kuuluvat tavarat.

Luulin etten ole säilönyt yhtään mitään turhaa kauneuden- tai terveydenhoitotavaraa, että minulla on aivan vähän tähän kategoriaan kuuluvia juttuja. Mutta nyt kävikin niin, että vessan hylly, jonka viime vuonna tänne hankin ja joka ensin näytti tältä:

Tilanne viime kesäkuun lopussa

...näyttikin tänäpäisen järjestelyn jälkeen tältä. Korut olin siirtänyt makuuhuoneeseen jo aiemmin.

Ylimmällä hyllyllä on - väliaikaisesti - korujen ja muiden tavaroiden järjestelyn jäljiltä jääneitä tyhjiä rasioita ja muita säilyttimiä. Lattialla korissa olivat vielä kodittomat tavarat. Kuvan ottamisen jälkeen vessapaperit muuttivat ikkunalle, peili Kertun huoneeseen, pyyhkeet ja vaippa kavereidensa luo ja harja peilikaappiin. Sitä myöten hylly ja kori saivat lähtöpassit tästä tilasta.

Tuntuu ihan ihmeelliseltä, että kaikki tarvitsemamme kosmetiikka ja muut hoitotuotteet sopivat peilikaappeihin. Wau!

Tässäpä sitten kuvat Konmari-prosessista.

Lähtötilanne.

Säilytettävät

T'ässä kaikki alakerran vessaan sijoitettava tavara.

Ja tässä yläkertaan menevät.

Poistoon menevät: pahvit, paperit, aineet, muu krääsä ja roskat,
hopeanvärisessä pussukassa hiustenmuotoiluväline 

Ja sitten vielä kuvia siitä, kun tavarat ovat jonkinmoisessa järjestyksessä järkevässä sijainnissaan. Kuvien ottamisen jälkeen järjestelin vielä omat pari rasvapurkkiani tuonne yläkerran kylppärin kaappiin.

Alakerran vessan kaapissa siis terveydenhoitoon liittyvää sekä meikit, kynsilakat ja hiusjutut.

Laitoin kaikki tavalliset pinnit pahvinpalaseen ja loput hiustenkiinnitystarvikkeet tuohon keskelle.
Lyhyillä hiuksillä näitä ei niin paljon tarvitse.

Peilikaapin päällä suoristusrauta, kreppirauta ja auton ensiapupakkaus.

Yläkerran peilikaappi: ihon- ja hampaiden hoito, Janin tavarat.

Yläkerran peilikaapin päällä säilytetään hiustenleikkuukonetta.
Siirsin koneen pois ylläolevasta epäkätevästä muovisalkusta tekonahkaiseen pussukkaan
- huomattava parannus käyttömukavuuteen!

Lasten hampaidenpesutarvikkeet heidän ulottuvillaan pussukassa lavuaarin vieressä.

Kaisan tarvikkeita hoitopöydän alla pyykkikaapissa.

Lääkkeitä...

...jotka säilytetään keittiön kaapissa.

Hylly alakerran vessasta muutti Jaakon huoneeseen, ja luulenpa sen sinne jäävänkin.

Urakka oli kyllä tosi palkitseva. En olisi osannut kuvitella, että kaikki nämä pikkusälät voisivat olla loogisesti järjestyksessä ja vieläpä niin pienessä tilassa! Käytäntö sitten näyttää, jaoinko tavarat järkevästi yläkertaan ja alakertaan.

Vessaan hyllyn tilalle laitoin jalallisen naulakon ja siihen Ikeasta mustekalan mallisen pikku kuivaustelineen. Tarkoituksena on hyödyntää vessassa olevan patterin mahdollisuudet ja kuivattaa lasten ulkoiluvaatteet siellä. Eteisessähän tähän ei ole mitään mahdollisuutta, patteri on liian pieni. Olin pohtinut jo aiemmin kuivaustelineiden hankkimista tähän tilaan ja nyt se kävi kuin itsestään.