Heippa pitkästä aikaa!
Suomen reissusta ja sen jälkeisistä rästihommista selvittyäni päätin taas ottaa aikaa blogin kirjoittamiselle. Olen edelleen koettanut sulatella sitä, että emme lähdekään rapakon taakse. Nyt pohdintani on siinä vaiheessa, että on elettävä kuin eläisin tässä paikassa ja asunnossa koko loppuelämäni. Sillä en tiedä, koska on tämän elämäni viimeinen päivä enkä toisaalta tahdo elää "sitku" -elämää, kun ei ole pakko. Vaikka olisi mukava asua talossa, jossa meillä olisi oma piha ja lasten leikkipiha, se ei ole mikään välttämättömyys hyvän arjen saavuttamiseksi.
Pohdin lentokoneessa, mitä asioita Suomesta haluaisin mukaani Saksaan. Listalla olivat esimerkiksi sauna, läheiset, puhdas ruoka ja vesi sekä luonnonläheisyys. Pohdin myös, kuinka voisin saada näitä asioita tuotua saksalaiseen arkeeni - niin ettei tarvitsisi ajatella kuinka Suomessa "kaikki on paremmin".
Saunaan täällä pääsee kyllä monissa uimahalleissa tai kylpylöissä, mutta harvoissa on veden heitto kiukaalle sallittu. Onneksemme ystäväperheellämme on oma sauna, josta mekin pääsemme aina silloin tällöin nauttimaan. Opetimme heille suomalaisen tavan saunoa, mutta ainakaan vielä siitä ei ole tullut heille jokaviikkoinen tapa. Jos nyt saamme auton ostettua, pääsemme helpommin heille ja voimme rohkaista heitä käyttämään saunaansa vähän useammin.
Läheiset. Tämä on ristiriitainen asia. Suomessa asuimme lähellä monia ystäviä ja sukulaisia. Nyt asumme kaukana kaikista sukulaisista ja ystäviäkään ei ihan naapurissa ole, sillä München on iso kaupunki. Toisaalta, kun saamme vieraita Suomesta, saamme olla heidän kanssaan yleensä monta päivää ja yötä. Se on suuri siunaus ja ihana asia. Mutta toisaalta tosiasia on myös se, että kaikki ystävämme ja sukulaisemme Suomesta eivät tule meitä katsomaan. Kaukana asumisessa on siis hyvät ja huonot puolensa läheisten tapaamisen suhteen. Onneksi Saksa on niin lähellä, että on helppo matkustaa Suomeen ja siellä tavata niitä sukulaisia ja ystäviä, jotka eivät ole meille ehtineet tai päässeet.
No sitten vielä nämä seuraavat kolme, ruoka, juoma ja luonto. Niinkuin tiedättekin, Alpit ovat meiltä noin tunnin matkan päässä. Sinne pääsee näppärästi autolla ja niissä maisemissa silmä ja sielu lepää. Lapset ovat jo tarpeeksi isoja patikoidakseen ihan hyvällisiä matkoja, jonka myötä patikoinnista onkin tullut perheen yhteinen harrastus. Alpeille lähdemme viikonloppuna, mutta olisi mukavaa, jos myös tässä lähistöllä olisi luonnontilaisia paikkoja, jonne mennä lasten kanssa. Tiedän että pyörämatkan päässä on paikka, jonka nimi on Wald eli metsä, ja se on kartalta katsoen aika iso. Suunnitelmissani onkin tsekata tuo paikka, jospa se olisi minulle ja lapsille hyvä arkiluontokohde.
Hyvää vettä järjestän minulle ja meille siten, että aloin taas suodattaa kraanaveden. Ostin Brita-kannun jo Ulmissa asuessamme, mutta täällä ollessa lopetin suodattamisen. Kuuntelin ihmisten mielipiteitä siitä, että Münchenin juomavesi on yksi Euroopan parhaista. Näin sanovat varmastikin sellaiset ihmiset, jotka eivät ole maistaneet suomalaista pohjavettä suoraan kotikeittiön hanasta. Mutta suodattamalla tulee tuosta müncheniläisestäkin hanavedestä ihan hyvää.
Puhdas ruoka. Luulen että tässä asiassa mielikuvat vaikuttavat rutkasti siihen, miltä todellisuus näyttää. Totta on, että Suomessa on paljon sitä vapaata luontoa, jonka myötä luulisi ruoka-aineidenkin sisältävän vähemmän saasteita ja kemikaaleja. Mutta en ole asiaa varsinaisesti tutkinut. Täällä taas myydään paljon luomua, mutta niidenkään alkuperää en ole sen tarkemmin tutkinut.
Päätin kuitenkin parantaa päivittäistä ruuanhankintakokemustani siten, että vaihdoin lähikauppaa. Lähin kauppamme on suuri tavaratalo, jossa on paljon tavaraa ja kauppa vaikuttaa epäsiistiltä. Sieltä saa kyllä kaiken, mitä tarvitsee, mutta ostosten teko ei ole miellyttävää ja siihen menee paljon aikaa. Reilun kilometrin matkan päässä meiltä taas on mukava, siisti ja pienehkö lähikauppa, josta saa kaikki päivittäistavarat. Usein heillä on paikallisia vihanneksia, hedelmiä ja muita tuotteita. Kauppa on sen kokoinen kuin Suomessa esimerkiksi Sale tai K-market, joten ostosten tekoon ei mene kovin kauan aikaa ja valikoimasta saa kokonaiskäsityksen helposti.
Viime viikolla huomasin, että lasten tarhamatkan varrelle on avattu uusi luomukauppa. Ilahduin kovasti, sillä luomukaupassa on paljon parempi valikoima viljatuotteita kuin tavallisessa ruokakaupassa. Tykkään muutenkin ostaa luomua, vaikkei tosiaan siitä alkuperästä niin tarkkaa tietoa olekaan.
Tällaisia pohdintoja tällä kertaa. Ei sisustusta eikä käsitöitä, mutta kodin järjestämistä kuitenkin - arjen rutiinit ovat erottamaton osa kotia ja niitä palvelemaan on se kotikin järjestettävä. Kyllä minä huonekalujen siirtämistä ja tavaroiden järjestelyäkin olen viime aikoina harrastanut, ja luulin siitä tänään teille kirjoittavanikin, mutta tämä toisenlainen pohdinta vei voiton.
Näitä asioita en Suomessa asuessani niin paljon pohtinut. Enkä täälläkään ennen kuin nyt. Kuitenkin koen ja ajattelen, että pienillä arjen valinnoilla voi olla ihmeen suuri vaikutus siihen, miten elämä maistuu. Olisi mukava kuulla, jos teistä joku on myös pohtinut tällaisia asioita - miten tehdä arjesta omien arvojen mukaista ja mukavaa. Kommentoikaa siis!
No comments:
Post a Comment