Feb 27, 2014

Mitäs siellä vierashuoneessa oikein tapahtuu..?

Olen vihdoinkin ymmärtänyt, ettei asuntoa saa järjestykseen pelkästään sijoittamalla huonekalut juuri oikeille paikoilleen, eli tanssimalla jatkuvaa huonekaluvalssia. Ensin pitää miettiä, mitä missäkin huoneessa tehdään ja mitä tavaroita huoneessa tulee olla näiden toimintojen toteuttamiseksi. Meillä on kolme makuuhuonetta, olohuone ja ruokailuhuone. Useimpien huoneiden funktiot ovat itsestäänselviä: makuuhuoneessa nukutaan, lastenhuoneessa leikitään ja ruokailuhuoneessa syödään. Melkein lisäsin tähän, että olohuoneessa katsotaan televisiota. No siinä kohtaa meidän perheemme "ongelma" syntyykin, sillä emme juurikaan katso televisiota. Mitä sitten oikein teemme yhdessä?

Olohuoneessa soitetaan kitaraa tai pianoa, lauletaan, tanssitaan, skypetetään Suomessa asuvien läheisten kanssa, käytetään tietokonetta, pidetään hartauksia, kuunnellaan musiikkia, seurustellaan vieraiden kanssa, katsotaan valokuvia ja pelataan pelejä. Suuri osa perheen yhteisestä ajasta vietetään juuri olohuoneessa. Siinä ei kuitenkaan ole kaikki, mitä tykkäämme kotona harrastaa. Minä nautin käsitöiden tekemisestä ja lapset leikkivät, piirtävät ja askartelevat. 

Leikkejä meillä saa leikkiä joka huoneessa lukuunottamatta keittiötä ja vanhempien makuuhuonetta, mutta lelujen säilytys on lastenhuoneessa. Siellä lapset myös nukkuvat. Siirsin hiljattain piirustusvälineet lastenhuoneeseen, jotta ne pääsisivät osalliseksi jokailtaisesta lastenhuoneen järjestämisestä. Aiemmin lapset piirsivät vierashuoneen pöydällä, ja huone oli aina täynnä paperia, kyniä, tarroja ja paperisilppua.


Vierashuone ei ole oikein löytänyt omaa luonnettaan ja funktiotaan. Lastenhuone ja vierashuone ovat vierekkäin, ja lapset ovatkin ottaneet huoneen omakseen, leikkeihin ja askarteluihin. Minä taas olen halunnut tehdä siitä käsityöhuoneen. Ja tietysti me majoitamme siellä yövieraita muutaman kerran vuodessa. Huoneen toimintoja pohtiessani syksyllä listasin, että huone on askartelu-rauhoittumis-kirjoittamis-päiväuni-paperien säilytys-ompelu-neulonta-vierashuone.


Kyllä siellä majailikin käsityö- ja askartelutarvikkeita, niinkuin olin suunnitellut. Sen lisäksi siellä oli vähän kaikenlaista muutakin - kierrätykseen meneviä vaatteita, pahvilaatikoita, pakkaustarvikkeita, koreja, käytöstä poistettuja leluja, koriste-esineitä, kirjoja, lehtiä.... Vierashuoneesta, eritoteen oikealla näkyvästä korihyllystä, oli tullut kodittomien tavaroiden kaatopaikka. Kokonaisuus näytti ennen muuta sotkuiselta ja levottomalta. Siellä ei tehnyt mieli tehdä käsitöitä tai askarrella, vaikka tarvikkeet olivatkin kätevästi käsillä. Ja vaikka huoneessa oli sohva ja sänky, tässä kaaoksessa ei paljon tee mieli istahtaa tai oikaista hetkeksi.



Jotain oli siis tehtävä. Ensin rajasin toiminnot, joita vierashuoneen pitäisi palvella. Olen huomannut sen olevan vetäytymispaikka: lapset nukkuvat siellä välillä päiväunia, ja minä pakenen sinne, kun en kestä olla olohuoneen metelissä. On ihanaa istahtaa hetkeksi hiljaiseen huoneeseen kutomaan, kirjoittamaan tai lukemaan! Jos nyt sijoittaisin isoa Ikean kirjahyllyä asuntoomme, se saisi ehdottomasti mennä vierashuoneeseen. Silloin olohuone olisi musiikki- ja Skype-huone, vierashuone taas hiljainen huone.


***

Jotta tämä monitoimihuone voisi palvella myös vieraita ja rauhoittumista, oli yleisilmettä saatava rauhallisemmaksi. Korvien lisäksi silmätkin saisivat levätä huoneessa. Ajattelin, että teemavärin valinta saattaisi tässä auttaa. Huoneessa oli jo sininen sohva, joten päätin väriksi sinisen. Kaikki tilpehööri piti saada piiloon ja vain kauniita asioita esille.

Lapset olivat eilispäivän kanssani kotona, koska tyttärellä oli edellisenä iltana kuumetta. He leikkivät iloisesti koko päivän eikä sairaudesta ollut enää tietoakaan, ja minä sain tehdä rauhassa vierashuoneen yleisilmeen muutoksen. Onnistuinpa nappaamaan kuvatkin ennen kuin aurinko laski ja lapset valtasivat huoneen leikkeihinsä.



Siirsin korilaatikoston yläosan vasta järjestettyyn varastooni, johon vien nyt kaikki kierrätykseen tai kaatopaikalle menevät tavarat. Jäljelle jääneen osan peitin kauniilla pöytäliinalla ja sen sisällä on neulontatarvikkeita sekä pieniä säilytyskoreja ja -tarvikkeita.

Nurkassa oven takana on laukkujen, kassien ja pussukoiden säilytyspaikka, jotka suurimmaksi osaksi on pakattu vanhaan äitiyspakkaukseen. Toivon, että saisin tuon nurkan jotenkin kauniimmaksi. Mutta äitiyspakkauslaatikkokin on parempi kuin lattialla hujan hajan lojuvat kassit, kuten niitä aiemmin tapasin säilyttää.

Vitriinin päällä on säilytyslaatikoita, joissa on koristeita, askartelutöitä ja käytöstä poistettuja leluja. Vitriinissä on kaikki lankani ja kankaani - ihana väriloisto! Ja silti hillitysti järjestyksessä.



Sänky muunnettiin takaisin parisängyksi, koska odotamme lasten isovanhempia vieraisille maaliskuun lopulla.


Väriteemani mielessä pitäen ostin pöydälle sinisen pöytäliinan. Ikean kassikin näyttää kuuluvan huoneeseen, koska se on sininen. Siellä on mankeloitavat liinavaatteet.

Saimme aikanaan häälahjaksi mankelin, jonka rutiininomaisen käytön opettelu jäi vauva-arjen tiimellyksessä. Noin kuukausi sitten se kannettiin varastosta asuntoon ja olemme mankeloineet kaikki lakanat siitä lähtien. Molemmat lapset ovat nykyään lastentarhassa viisi tuntia päivässä, joten tällaisiin kodinhoidollisiin asioihin jää aikaa. Mankelin paikka on vierashuoneessa, samoin silitysraudan. Se on siis tavallaan myös kodinhoitohuone.



Aiemmin askartelutarvikkeita majoittanut hylly muuttui pääasiassa ompelutarvikehyllyksi, koska ne minulla oli jo valmiiksi pakattuna kauniisiin rasioihin.



Verhon takana on ruma, musta tilpehöörilaatikko, joka aiemmin majaili valkoisten säilytyslaatikoiden päällä. Lisäksi piilotin sinne suihkupullon mankeloimista varten. Koristelin valkoisen kankaanpalasen yhdellä isoäidinneliöllä, joka sopi siniseen teemaani. Olen ihan tyytyväinen tähän lopputulokseen, vaikka hyllyn kokonaisuus ei vielä aivan miellytäkään.


Huonekalujen järjestämisestä sanon nyt kuitenkin vielä pari sanaa. Kun astut vierashuoneeseen sisälle, oikealla on sohva ja vasemmalla sänky. Se on rauhoittumis- ja vierashuone. Ikkunan äärellä säilytetään kaikki askartelu- ja käsityötavarat - se on puuhasteluhuone. 

Pöytä on ikkunan edessä palvellen sekä vieraita että käsitöiden tekoa. Ikkuna on myös ovi parvekkeelle, siksi se ulottuu lattiaan asti. Rakastan sitä, että voin istua pöydän ääressä ja valo tulvii kohti suuresta ikkunasta. Ehkä jonain päivänä tuolini ja pöytäni ovat läpinäkyviä, niin ettei mikään ole esteenä valolle.

Nyt kun huone on järjestyksessä eivätkä kaikki paikat pursua visuaalista meteliä, huomaan kaipaavani tauluja seinälle. Sekä sohvan että sängyn päällä olisi tilaa kauniille, rauhallisille kuville. Ehkäpä laitan washi-teipit asialle ja teippaan pari julistetta seinälle, niin ei tarvitse porata reikiä.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, koska voin istua sohvassa ja rentoutua sen sijaan että pohtisin kaaoksen kesyttämistä. Tiedän mistä löydän tarvitsemani tavarat ja niiden esiin ottaminen tuntuu helpolta ja mielekkäältä. Melkein voisin sanoa, että tähän huoneeseen voi mennä nauttiakseen sen ilmapiiristä.



***

Oletko pohtinut oman asuntosi huoneiden toimintoja? Tai innostiko tämä kirjoitus niin tekemään? Olisi mukava kuulla, kuinka perheen harrastustilat on teillä toteutettu!

Feb 19, 2014

Erittäin Tärkeiden Tavaroiden Laatikko

...tai tuttavallisemmin romuloota. Miljoonalaatikko, "junk drawer", tilpehööriboksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Luin iltapäiväkahvini ratoksi yhtä organisointiblogia, jossa kirjoittaja selvitti järjestäneensä keittiön romulaatikon. Ensin ajattelin, että tämä ei koske minua, koska minulla ei ole tuollaista tavaroiden kaatopaikkaa.

Mutta sitten älysin, että tarvitsen sellaisen! Viimeaikaiset hankintani, kuten washi-teippi, pari lehtiötä ja joululahjaksi saamani kirjoituskansio, ovat jo jonkin aikaa kaivanneet arvoistaan säilytyspaikkaa. Meidän yhdistetyssä vieras- ja askarteluhuoneessa olisi kyllä tilaa näille minun omille tavaroilleni. Haluaisin niiden kuitenkin olevan käden ulottuvilla - siellä, missä minäkin kotona vietän aikaani. Keittiö on asuntomme keskellä, joten se olisi kaikkein otollisin paikka tällaiselle laatikolle.

No siellähän olikin siihen sopiva matala laatikko, heti oven suussa. Olen käyttänyt laatikkoa mausteiden säilyttämiseen, mutta ne ovat maanneet siellä sikin sokin pusseissa ja purkeissa. Pohdin hetken, mihin sijoittaa koko maustevarastoni. Päädyin kyseisen laatikon yläpuolella ja heti hellan vieressä olevaan kaappiin, jossa oli jo valmiina näppärät maustehyllyt tyhjyyttään ammottavana. Miksi en ole niitä jo alun alkaen niitä sinne laittanut?!?

Laatikon raivaus ei siis juuri vaatinutkaan mielikuvitusta ja sain samaan syssyyn mausteeni järjestykseen. Järjestin sitten samalla koko kaapin, siellä kun ei aiemmin ollut asustanut juuri muuta kuin teetä ja ksylitolituotteita.

Nimikoin pari ruskeaa laatikkoa keltaisella sisustusteipillä.
Yksi laatikoista ei vaatinut uutta etikettiä,
joten vanha, lahjapaperista väsätty versio sai jäädä.

Ja nyt minulla oli tyhjä laatikko. Kuljin ympäri asuntoa keräämässä sinne tärkeät tavarani: kirjekansion, lehtiöt, värikynät, washi-teipin ja kirjoituskynät. Sain mieheltäni joululahjaksi tällaisen kirjoituskansion, johon ujutin sekä kirjelehtiön että päiväkirjani. Mukana kulkee myös postimerkkejä, osoitetarroja ja osoitelista. Haluaisin kirjoittaa kirjeitä paljon useammin kuin nyt teen, ja toivonkin tämän hiljattain hankkimani kauniin kirjelehtiön motivoivan minua siihen hommaan.



Kirjoitan päiväkirjaa muutamana päivänä viikossa, joten tämä kansio on jatkuvasti käytössä. Aiemmin käytin aina kauniita, kovakantisia päiväkirjoja. Olen kuitenkin kyllästynyt varastoimaan aina vaan uusia ja uusia päiväkirjoja, minkä vuoksi päätin siirtyä kansio-vihko-systeemiin. Vihko vie arkistossa paljon vähemmän tilaa kuin kovakantinen kirja, joita minulla on jo iso pahvilaatikollinen. Tämä systeemi on myös taloudellinen, koska vihot eivät paljon maksa ja laadukkaat kannet kestävät aikaa.

Päiväkirjamerkintöjen ohessa kirjoitan tähän vihkoon myös tehtävä- ja hankintalistoja, suunnitelmia sekä muita kauan säilytettäviä muistiinpanoja. Jos käyn kuuntelemassa puheita esimerkiksi kirkolla ja teen muistiinpanot, nekin löytyvät tästä vihkosta. Lisäksi pidän vihkon takasivulla "sisällysluetteloa", josta löytyy kaikki kyseisen vihon käyttöaikana tapahtuneet merkittävät asiat päivämäärineen.


***


Kävin vähän aikaa sitten ensimmäistä kertaa Marienplatzin laidalla sijaitsevassa Ludwig Beck -tavaratalossa. Väittävät olevansa aistien tavaratalo, ja kyllä ainakin minun silmäni iloitsivat nähdessään heidän paperitarvikeosastonsa. Sieltä tarttui mukaan nämä pari ihanaa värikästä ja selkeää lehtiötä.


Pienempi musta tarralappulehtiö on kauppalapun, ruokasuunnitelmien ynnä muiden jokapäiväisten ja hätäisten muistiinpanojen kirjoittamiseen. Etikettilehtiö taas on varsin näppärä yhtäkkisen organisointipuuskan yllättäessä. Kuten edellispäivänä, kun päätin "vielä nopeasti järjestää eteisen vaatekaapin ennen kuin haen lapset tarhasta". Jos siinä kohtaa olisi alkanut piirtelemään ja väsäilemään etikettejä paperi-sakset-teippi-tekniikalla, olisi koko projekti jäänyt puolitiehen. Kertonen hommasta vähän enemmän tulevassa postauksessa.

Tässä näette iloisen romulaatikkoni. Kivojen tavaroiden lisäksi sinne jäivät asumaan myös tuikitarpeelliset sakset, teippi, kuminauhat ja sinitarra. Mustien lehtiöiden alta pilkottaa Marimekon penaali, johon pakkaan kynät, kun tarvitsen niitä reissussa. Kotona on kätevämpää, kun kynät ovat laatikossa helposti napattavissa.

Tilanjakajina ovat puinen taatelien myyntipakkaus, vanha liila säilytyskori sekä vastikään ostamani monitoimikorit. Tykkään noista monitoimikoreista tosi paljon, sillä ne ovat tukevia, yksinkertaisia ja kauniita. Sarjaan kuuluu monenlaisia säilytysratkaisuja, ja näitä korejakin saa eri kokoisina ja -mallisina.


Lapset olivat jo kotona lastentarhasta, kun tämän pikku projektin toteutin. Ja katsokaapas, näin ostin heiltä aikaa itselleni: washi-teippejä ja vanha Ikean pöytä!


He tekivät siitä mukavan värikkään ja persoonallisen! Yllätyksekseni se oli meidän jässikkä, joka pitempään viihtyi teippien kanssa touhuamassa.

Saamme tänään vieraita Suomesta, joten loppuviikolla ei ole luvassa blogipäivityksiä. Mutta ensi viikolla sitten taas! Olisi mukava kuulla kommenttejanne - laittakaa niitä tähän sivulle, sähköpostitse tai Facebookiin.

Feb 10, 2014

Voihan sisustusteippi.

Värikästä, siistiä, monikäyttöistä... Washi-teippiä! Se on japanista kotoisin olevaa riisipaperista tehtyä sisustusteippiä, johon voi kirjoittaa ja joka ei jätä jälkiä pintoihin, joissa sitä käytetään.

Olen jo ajat sitten lukenut siitä ensimmäisen kerran, ja koska monet sisustus- ja tee-se-itse-bloggaajat (esimerkiksi lempiblogini IHeartOrganizing) hehkuttavat sitä jatkuvasti, ajattelin minäkin vihdoin kokeilla.
Tilasin ensin kymmenisen rullaa Tape factorylta. Olin aivan innoissani, kun sain kaivettua ne paketista, näyttivät niin ihanilta. 


Lasten kanssa sitten teipattiin ensi töiksemme Ikean keittiö. Siitä tuli vähän riemunkirjava, mutta on se ainakin vaihtelua aiempaan. Saksaan muuttaessamme lapset saivat perintönä talon entisiltä asukkailta vanhat lasten Ikea-tuolit ja pöydän. Ne ovat tosi kulahtaneet, mutta sain niitä vähän pirteämmäksi uusien hienojen teippieni kanssa. Lapset innostuivat teipistä kovasti, ja olen antanutkin heidän teippailla omassa huoneessaan - vaikkei lopputulos aina minun kauneuskäsitystäni vastaakaan.

                                   


Lasten piirustusten seinälle saaminen on ollut tässä asunnossa ongelma, koska maalatusta tapetista lohkeaa sinitarran mukana paloja. Tavallista teippiä en ole juuri uskaltanut kokeilla, koska se ottaa niin tiukasti kiinni. Washi-teippi on täydellinen ratkaisu tähän pulmaan. Laitoin heti lasten taidetta esille ja sain samalla aikaiseksi värikkäästi sisustetun seinän lastenhuoneeseen. Washi-teippi kiinnittyy hyvin myös uudelleen, jos sitä on liimannut puhtaalle pinnalle, joten kuvat on helppoa ja taloudellista vaihtaa toisiin. Eikä tarvitse tehdä seiniin reikiä tai sählätä kehysten kanssa.


No ne kymmenen rullaa eivät minun ja lasten käsittelyssä kovin kauaa kestäneet. Niistä kolme oli myös sellaista ohuempaa sorttia, joka mielestäni sopii paremmin askarteluun ja paperin koristeluun kuin sisustamiseen. Eli pakkohan niitä oli tilata lisää.

Ilokseni löysin DaWanda -nettikaupasta yhdellä tarjoajalla washi-teippien alennusmyynnin. Jippii! Ensimmäiset kymmenen rullaa maksoivat kolmekymppiä postikuluineen (3e/kpl), mutta toinen tilaus, kolmekymmentä rullaa, kustansi "vain" viisikymppiä (1,67e/kpl). Eipähän sitten tarvitse ihan heti tilata lisää. Kustannuksesta huolimatta teippikokoelmani näkeminen saa hymyn huulille ja käytän teippejä lähes päivittäin.

Ei, en (jatkuvasti) huitele ympäri kämppää teipit kädessä sisustamassa. Ne ovat myös hyvin käytännöllisiä merkitsemistyökaluja. Niillä voi nimikoida esimerkiksi keittiön purnukoita, tärkeiden papereiden kansioita, lasten omat paikat eteisen naulakkoon tai vaikkapa merkitä nenäliinapaketin paikan olohuoneen piiitkän lipaston päälle.

                         

...no okei, tässä hain vähän esteettistäkin arvoa enkä pelkkää järjestystä...


Pienenä tyttönä toivoin kaiken ympärilläni olevan kultaa. Isä sitten selvitti, ettei se ehkä niin mukavaa olisi, jos vaikka ruokakin olisi kultaa. No, kaikkien näiden vuosien jälkeen minä sain vihdoin kultaa katseltavakseni ja Ikean Malm -kalusteet uutta ilmettä. Kultainen teippi sopii mielestäni huippuhyvin yhteen makuuhuoneen verhojen kanssa. 


Teippi-innostuksen puuskassa tuunasin myös isän aikanaan tekemän vauvanhoitotason hieman prinsessamaisemmaksi.

                                


Loppuhuipennuksena esittelen teipillä somistetun TV-tason. Sen kukkateippi muistuttaa minua sellaisten pelikorttien kuosista, joilla pelasimme joskus lapsuudenkodissani. Tuikkuja voi muuten polttaa samaan aikaan kun televisio on päällä, eivätkä ne ollenkaan haittaa katselukokemusta.



Oletko sinä käyttänyt sisustusteippejä? Mihin tarkoitukseen? Vai innostiko tämä kirjoitus kokeilemaan? Olisi mukavaa saada palautetta! 

Ja ystävät, kiitoksia tähän asti saamistani kommenteista! Yritän vastata henkilökohtaisesti heti tilaisuuden tullen.

Feb 5, 2014

Kellarivarasto

Ensimmäinen projektini, jonka haluan jakaa, on kellarivaraston järjestäminen. Kovin kauniita kuvia tähän päivitykseen en sattuneesta syystä voinut liittää. 

Muutimme tähän kotiin lokakuussa 2012, josta lähtien en ole muuttolaatikoiden purkamisen lisäksi koskenut kellarin järjestykseen. Toisin kuin vuokraemäntämme, joka järjesti tavaroita päästäkseen avaamaan ja sulkemaan kellarin pientä, katonrajassa olevaa ikkunaa.

Koko hommaan en olisi varmaan ryhtynyt, ellen tämän blogin innoittamana olisi keksinyt lähestyä tuota vastenmielisen sotkuista paikkaa kamera kädessä. Otin kuvat huoneesta niin, että sain suunnilleen kaikki tavarat näkyviin kuvissa. 

Sitten siirryin yläkertaan tietokoneen ääreen ja muokkasin kuvat iloisen valoisiksi ja kirjaviksi. Kirjoitin kuva kuvalta ylös, mitä tavaroita niissä näen ja missä hyllyssä. Tein inventaarion mukavasti tietokoneen äärellä istuskellen, eikä minun tarvinnut viettää aikaa siellä sotkun keskellä. Sitten otin värikynäni esiin ja alleviivasin erityyppiset tavarat eri väreillä. Lopuksi tein listan, mihinkä hyllyyn mitkäkin tavarat sopivat.



Nämä kirjalliset esitykset kädessäni lompsin takaisin alakertaan siirtelemään tavaroita. Yllätyksekseni varastohuoneen saaminen järjestykseen ei kestänyt kovin kauaa, ehkä vajaan tunnin. Kun minulla oli suunnitelma, mitä haluaisin mihinkin hyllyyn asumaan, ei tarvinnut juuri pysähtyä pohtimaan seuraavaa siirtoa. 




Tässä kuvat lopputuloksesta ja vertailun vuoksi myös lähtötilanne.

Yleisilme on paljon järjestelmällisempi.


Täällähän on melkeinpä tyhjää hyllytilaa.

Kumpi tilanne on siistimpi?

Mitä jäi vielä tekemättä? 
  • Tarkoitukseni on hankkiutua eroon vanhoista opiskelumonisteista, jotka majailevat ensimmäisen ja toisen hyllyn alaosassa. Täytyy vielä varmistaa puolisolta lupa, että hänenkin huolella säilötyt monisteniput joutaa paperinkierrätykseen. 
  • Työkalut ja autotarvikkeet, jotka ovat oikeanpuoleisessa hyllyssä, vaativat vielä läpikäymistä ja järjestelyä.
  • Ensimmäiseen hyllyyn on tarkoitus parkkeerata kaikki tekniikkatavarat (joista ymmärtää lähinnä mieheni). Niitä täynnä on tällä hetkellä pari isoa lipastonlaatikkoa asunnossamme.
  • Lastenvaatesäkit aion käydä läpi ja säilyttää vain rakkaimmat vaatekappaleet.
  • Kierrätykseen ja kaatopaikalle menevien tavaroiden kuljettaminen on haaste, koska meillä ei tällä hetkellä ole autoa.
Lisäksi varastossa on edelliseen kotiimme sopivaa tavaraa, kuten harrastus- ja pihatarvikkeita, joiden käyttöön meillä nyt ole joko tarvetta tai tilaa. En oikein tiedä mitä niille pitäisi tehdä. Esimerkiksi puoliksi käytettyjä maalipurkkeja ei viitsisi heittää pois, mutta tilaa maalaamisprojekteihin ei tällä hetkellä ole.

"Lopputulos" on siis kaikkea muuta kuin lopullinen. Mutta olen tyytyväinen jo tähänkin, koska nyt tiedän mitä varastossa on ja löydän kaikki tarvitsemamme tavarat. Lisäksi minulla on suunnitelma, mihin asioihin pitää tarttua seuraavaksi. Ja täytyy sanoa, että sormeni jo syyhyävät eliminoimaan noita paperivarastoja.

Ihka ensimmäinen

Tästä se alkaa. Elämäni ensimmäinen ikioman blogini kirjoitus.

Olen kolmenkymmenen paremmalla puolella oleva rouva ja äiti. Maallinen majani on tällä hetkellä Saksassa, mutta olen kotoisin Suomesta. Olen seurannut innokkaasti amerikkalaisen nettiavaruuden sisustus- ja organisointiblogeja, ja nyt oli aika perustaa oma päiväkirja verkkoon.

Tämä blogi käsittelee järjestämistä eli organisointia sekä käsin tehtyjä kauniita ja käytännöllisiä asioita. Dokumentoin blogin avulla oman kotini toimivia säilytysratkaisuja ja kirjaan ylös suunnitelmia, joita tahtoisin toteuttaa. On näet mahdollista, että tulen elämäni aikana muuttamaan vielä jonkun kerran, enkä haluaisi joka kodissa alkaa keksiä pyörää uudelleen.

Tykkään kutomisesta ja toivon ompelevani enemmän uudenkarhealla ompelukoneellani, joten yritän käsitöihinkin liittyviä päivityksiä saada aikaiseksi. Päätin kirjoittaa blogia suomeksi pitääkseni yllä kirjoitetun äidinkielen taitoa täällä ulkomailla asuessani.

Luovia -sanalla on kaksoismerkitys. Se on verbi, joka tarkoittaa vastatuuleen purjehtimista. Ideointi ja käsityöt ovat luovia asioita. Järjestäminen on toisaalta luovimista tavarakaaoksen keskellä, toisaalta luovaa säilytysratkaisujen toteuttamista. 

Kristittynä ihmisenä koen myös koko elämän luovimisena, sillä vain kuolleet kalat lipuvat myötävirtaan.

Palveluntarjoaja ei kuitenkaan suonut osoitteeseen sanaa "luovia", joten jouduin tavuttamaan sitä. Sitä kautta blogille löytyy vielä kolmas merkitys: via on italiaa ja merkitsee tietä, via on englantia ja merkitsee jonkun kautta tai välityksellä. Ehkäpä luon jotain uutta tämän blogin välityksellä.

Valokuvat tätä verkkopäiväkirjaa varten otan pääasiassa itse, ja toivon kehittyväni kuvaajana. Blogini yleisöksi toivon ihmisiä, joita kiinnostaa organisointi ja käsityöt. (Mikäli siis uskallan jossain vaiheessa blogini julkistaa.)