Sep 27, 2015

Marjaanan Konmari-projekti, osa IV: Liinavaatteita pakolaisille


Tällä kertaa innoitukseni järjestelemiseen tuli Facebookin kautta. Luin nimittäin jonkun linkittämän ohjeistuksen pakolaisille lahjoitettavista tavaroista, jota suosittelen luettavaksi kaikille lahjoittamista harkitseville. Sitten löysin vielä tekstin, jossa kerrotaan mitä tavaroita vastaanottokeskuksissa tarvitaan täällä meillä päin.

Nyt en siis seurannut Konmari-kirjassa kerrottua järjestystä kodin tavaroiden läpikäymiseen, vaan aloin käydä läpi niitä tavaroita, mitä vastaanottokeskuksissa tarvitaan. Aloitin liinavaatteista, koska niiden karsiminen on ollut agendassani jo pitkän aikaa. Joka kerta pyyhettä tai lakanaa hakiessani olen joko joutunut kaksin käsin kiskomaan oikeaa tavaraa hyllystä tai sitten laskostamaan takaisin kaikki niskaani tipahtaneet tekstiilit.

Minulla oli siis nyt hyvä syy (pakolaiset) ja metodi (Konmari) käydä läpi liinavaatteet, joista luopuminen on ollut minulle vaikeaa. Siellä on ollut häälahjoja, muita lahjoja, perintönä saatuja lasten tyynyliinoja ja lakanoita, kivan värisiä pyyhkeitä...

Suunnittelin ensin yhdessä Janin kanssa, miten monta tyynyliinaa, pyyhettä sekä alus- ja pussilakanaa tarvitsemme. Oli tosi mukava saada tässä kohdassa tukea Janilta! Kun olemme yhdessä päättäneet, montako kutakin liinavaatetta tarvitsemme, on helppo laittaa pois kaikki loput.

Ensin päätimme, että vierasvarana meillä tulee olemaan yksi kahden hengen ilmapatja ja kaksi lasten patjaa ja niihin peitot ja tyynyt. Lisäksi on lasten peitot ja tyynyt, meidän tuplapeitto, vauvan makuupussi sekä kolme vilttiä. Tällä ajatuksella liinavaatelista näyttää seuraavanlaiselta:
  • 6 yhden hengen aluslakanaa
  • 3-4 tupla-aluslakanaa
  • 3 vauvan aluslakanaa
  • 6 pussilakanaa ja tyynyliinaa
  • 3 tuplapussilakanaa ja 6 tyynyliinaa
  • 6 lasten pussilakanaa ja tyynyliinaa
  • 3 vauvan pussilakanaa ja tyynyliinaa
  • 10 kylpypyyhettä
Säilytettävät valitsin Konmari-periaatteella: tuottaako tämä kappale minulle iloa?

Peittoihin ja tyynyihin en vielä ehtinyt koskeakaan, mutta liinavaatteet tuli lajiteltua. Oli melkoisen helpottavaa vihdoinkin saada laittaa pois suuri osa liinavaatteistamme. Melkeinpä voisi sanoa suurin osa, koska meille oli vuosien varrella kertynyt niitä tosi paljon.

Loppujen lopuksi laitoin kierrätykseen:
  • 5 aluslakanaa
  • 3 tupla-aluslakanaa
  • 3 pussilakanaa
  • 10 tyynyliinaa
  • 11 pyyhettä, pari käsipyyhettä
  • lapsen ja vauvan liinavaatteita
  • kaksi vauvan makuupussia ja
  • yksi aikuisten makuupussi.
Epämääräinen läjä pois pantavia liinavaatteita...

...siististi pusseihin pakattuna.
Aikuisten makuupussi oli ainut, joka ei ollut listalla pakolaisten tarvitsemista tavaroista. Se oli vaan jo valmiiksi samassa pussissa vauvamakuupussien kanssa, niin en alkanut pussia purkamaan. Nimikoin kaikki pussukat ja tekstiilit olivat tietysti kaikki puhtaita, suurin osa jopa mankeloituja! Perjantaina kuljetin nyyttini Konttiin ja voin sanoa, että tuntui mukavalta tietää tavaroiden menevät todelliseen tarpeeseen.

Ja tuntuu tosi kivalta katsoa kaappeja, jotka ovat nyt vain kohtuullisen, eivät täpösen, täynnä! 






Pyyhkeitä tuntuu olevan nyt niin vähän, että minä ja Jani molemmat pohdimme, voiko näin vähällä pärjätä. Mutta niitä jäi nyt yhteensä 12 kappaletta, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi riittää viisihenkiselle perheelle.

Käytyäni liinavaatekaapit läpi löysin kuivurista vielä joitakin liinavaatteita. Konmarin mukaan ne kappaleet, jotka eivät olleet mukana suuressa 'aloitusläjässä' ja joita ei muistanut kyseistä tavararyhmää läpikäydessään, joutavat suoraan pois. Tavarat, joita ei edes muista, eivät voi olla erityistä iloa tuottavia. Eivätkä nämä löydökseni ainakaan tuottaneet iloa, joten pakkasin ne vielä yhteen pussiin.

Lopuksi vielä kuva lakanakankaasta, jonka pelastin siirtämällä sen liinavaatekaapista ompelukankaisiin. En ole erityisesti pitänyt siitä lakanana, mutta kuosi oli liian kiva pois heitettäväksi.





Sep 21, 2015

Vihdoinkin varasto järjestyksessä!

Nykyään valo pääsee sisään meidänkin varastoon!
Meidän varaston ikkuna oli ollut jo pitkän aikaa ollut peitossa eikä päivä ollut paistanut sisälle. Siitä asti kun muutimme, olen halunnut saada varastomme järjestykseen. Muutossa se lastattiin täyteen suuria laatikoita ja nopea tarkastus paljasti, että ehkä jopa suurin osa tavaroista kuuluu kaatopaikalle tai kierrätykseen. Joitakin yksittäisiä tavaroita olen varastosta tarvinnut, mutta etsiminen on ollut tosi hankalaa suurien pahvilaatikoiden ja yleisen sotkun takia.  Halusin siihen muutosta. 

Viime lauantaina suunnitelmistamme poiketen olimme koko päivän vapaalla kotona ja sain houkuteltua Janin mukaan varastonsiivousprojektiin. Vihdoinkin oli aika saada tuo rytöläjä hallintaan!

Kuten kuvasta näkyy, varastossa ei juuri ollut enää lattiatilaa. Eikä juuri mitään muutakaan tilaa, johon olisi vielä voinut tavaroita kädestään laskea.


Laidat oli ladottu vaarallisen näköisesti täyteen tavaraa. Minähän en noihin ylimpiin tavaroihin edes yltänyt, ja tuon oikealla puolella näkyvän pikkutavaran takaa olisi ollut hankala ottaa pahvilaatikoita esiin. Tosin en kyllä edes tiennyt, mitä niissä pahvilaatikoissa on... Saatuani paikkoja järjestykseen sisällä asunnossa, olin roudannut tyhjät säilytyskorit ja -laatikot ulkovarastoon. Ne vievät tosi paljon tilaa!



Aloitimme projektin tyhjentämällä koko varaston. Tai no, talvirenkaat saivat jäädä nurkkaan kököttämään, koska ne olivat jo järjestyksessä ja hyvässä paikassa. Kaikki loput tavarat kannettiin pihalle. Samalla lajittelimme niitä takaisin varastoon, sisälle, Konttiin tai kaatopaikalle meneviin. Tässä kuvassa on osa tavaroista jo päässyt takaisin varastoon, mutta siitä saa silti käsityksen työskentelytavasta.


Meillä on ollut yksi iso muovinen tilpehöörilipasto ruuveja, taulukoukkuja, valaisinpistokkeita ja muuta sellaista sälää varten. Lipasto näkyykin tuolla ikkunassa, keittiön pöydällä. Näitä "rautatavaroita" (Onko sanalle "hardware" jotain järkevää käännöstä?!) meillä oli silti vähän siellä sun täällä. Ja lipastoonkin päätyneet olivat pienissä muovipusseissa niin, että laatikoita oli hankala avata. Lastasimme kaikki tällaiset pikkutavarat sekä sekalaiset pullot ja purtelit keittiön pöydälle tarkempaa selvittelyä varten. 

Illalla, kun olimme saaneet lapset nukkumaan, selvittelimme kaiken tuon pikkukrääsän. Siinä oli aika lailla hommaa, se oli likaista ja ärsyttävää puuhaa, mutta lopputulos oli sen arvoinen. 

Heitimme pois lähes kaikki käyttöohjekirjat (kaikki löytyy nykyään netistä) ja tyhjensimme rautatavaran pusseista lipaston laatikoihin. Heitimme pois varaosia, joita emme tunnistaneet tai joita emme enää tarvitse. Jani kävi läpi yhden laatikkonsa, jossa oli tietokonesälää ja muistoesineitä. Jani löysi myös joitakin esineitä myyntiin ja tutuille toimitettaviksi.

Nyt kaikki rautatavara on ihan oikeasti tuossa lipastossa, isommat varaosat ja tilpehöörit yhdessä laatikossa ja nesteet ja aineet yhdessä korissa. Tässä prosessissa tuli järjesteltyä myös yksi eteisen kaappi, koska siellä oli samanlaista tavaraa kuin varastossa. Halusin saada nekin tavarat lajiteltua ja selkeästi yhdenlaiset tavarat yhteen paikkaan. Nyt kaapissa on, ylhäältä alas, 
  • jatkojohtoja (ja nykyisen nettiboksin laatikko), 
  • jätesäkkejä ja picnic-peitto, 
  • ompelukone, 
  • lamppuja ja pattereita (ja jumppakuminauha?!?),
  • usein tarvittavia työkaluja, ruuveja ja ankkureita,
  • sekä työkalupakki, jonka järjestys on Janin vastuulla, mutta kaipa siellä on nyt pääasiassa työkaluja. 


Tänään vielä roudasin tavarat kaatopaikalle ja Konttiin. Sitten sain ottaa kuvat tyhjemmästä ja paremmin järjestetystä varastosta. Vasemmalla seinällä on nyt Janin kokoama, Bauhausista ostettu varastohylly. Rengaspinon edessä näkyy vielä paketoitu sängynpääty. Se oli menossa Konttiin, mutta en saanutkaan sitä mahtumaan autoon.

Vasemmalla hyllyn päällä on kaksi suurta pahvilaatikkoa, joissa on pestäviä mattoja. Keskimmäisellä hyllyllä on Sinin pussissa puhtaita mattoja. Hyllyn alla ja alimmalla hyllyllä on muun muassa lasten leluja. Sinimustassa laatikossa on rautatavara, joka oli liian suurta pikkulipastoon, ja sen vieressä olevassa harmaassa korissa kaikenlaisia pulloja ja purtiloita, kuten sytytysneste ja autovaha. Ylimmäisellä hyllyllä on lähinnä suuria työkaluja.


Oikeassa reunassa on nyt vain joitakin yksittäisiä tavaroita lattialla, kun aiemmin siinä oli kolme suurta pahvilaatikkoa ja epämääräinen tavararöykkiö. Iso vihreäkantinen muovilaatikko saa vielä lähteä Konttiin, kunhan olen pakannut sen täyteen kierrätykseen menevää tavaraa.

Erityisesti ylähylly tuli nyt paljon käyttökelpoisemmaksi. Alemmassa pahvilaatikossa on joulukoristeita, ylemmässä Janin muistoesineitä ja tietokonetavaroita. Oikeassa reunassa on pinottuna tyhjiä koreja ja laatikoita. Rautatavaralipasto näkyy hyllyllä keskellä ja vasemmasta reunasta löytyy kukkapurkkeja, Moccamaster, luistimet, lasten hiekkaleluja, uimapatja, kitaratelineet ja pressu. Vaikka kaikki tavarat ylähyllyllä eivät edelleenkään ole helposti saatavilla, ainakin tiedän täsmälleen mitä siellä on.


Jani vielä haaveili, että varastoon mahtuisivat myös lastenvaunut talvella. Eipä sinne pyörien jälkeen enää sellaista lattiatilaa jäänyt, joten vaunut täytynee säilyttää öisin tuulikaapissa. Toisaalta, tämä varasto ei ole lämpöeristetty, joten se ei välttämättä olisikaan ollut paras säilytyspaikka vaunuille.

Kaksi suurta autokuormallista varastosta lähti tavaraa pois. Vielä voisin vähentää säilytyskoreja sekä mattoja. Matot pitää kuitenkin pestä ensin, koska Kontti ei toivo lahjoitettavaksi likaisia tekstiilejä. Säilytyskoreista on hieman hankala luopua, koska ensinnäkin tykkään niistä ja toisekseen ei koskaan tiedä, minkälaista koria missäkin asunnon kolkassa tarvitsee. Ehkäpä säilytän niitä kunnes koko Konmari-projektini on tehty ja siten todelliset säilytystarpeet löytyneet.

Vaikka varasto ei vieläkään ole puhdas eikä tavarat ole viimeisen päälle järjestyksessä, siellä on nyt pelkästään meille tarpeellista tavaraa ja tiedän täsmälleen, mistä mitäkin tavara lähden etsimään. Hienoa! Ja suuret kiitokset Janille tästä yhteisestä projektista!



PS. Nyt kun Jani oli mukana järjestelyprojektissa ja heilui kameran kanssa jossain vaiheessa, myös meikäläisestä tuli kuva työn tiimellyksessä.


Sep 14, 2015

Marjaanan Konmari-projekti, osa III: Kirjat

Olohuone koki muodonmuutoksen uusien huonekalujen myötä. Samalla meiltä lähti lipastollinen säilytystilaa olohuoneesta. Lisäksi uudet kirjahyllyt sanelevat säilytettävien kirjojen määrää. "Kondoilulle" oli siis tilausta tässä olohuoneprojektin edetessä.

Minulla ei kuitenkaan ollut tilaisuutta tehdä kirjojen ja lehtien siivousta Konmari-opin mukaan, koska rajatulla ajalla ja energialla tärkeämpää oli saada uudet kalusteet paikoilleen ja olohuone arkitoimivaksi. Vaikka en kasannut kaikkia kirjoja ja lehtiä aluksi yhteen paikkaan, kävin ne läpi kuitenkin ajatuksella "aiheuttaako tämä minulle iloa?". Vaikka olin käynyt kirjat läpi noin kuukausi sitten, tätä ajatusta soveltaen löysin vielä monta pois heitettävää kirjaa.

Nyt kirjat on jaettu suunnilleen siten, että alemmalla hyllyllä ovat minun kirjani ja ylemmällä Janin. Jopa Janikin pystyi luopumaan joistakin taskusarjiksista!


Kirjahyllyyn mahtui myös lähes kaikki musiikkikirjamme - hienoa! Niitä on tuo läjä minun hyllylläni sekä useita kappaleita Janin hyllyssä. Nuottikirjoja on meillä niin paljon, että olin lähes vakuuttunut tarpeesta keksiä niille jokin toinen säilytyspaikka. Mutta ainoastaan pienimmät (nuotti)kirjat sijoitettiin toisaalle ja helposti lastenkin saataviin, pianon päälle:


Suurimman osan aikakauslehdistäni lahjoitin kiertoon kaverille, mutta sain vaihdossa myös joitain tilalle. Nyt lehdet, kiinnostavat esitteet sun muut lärpäkkeet ovat yhdessä kasassa pitkän lipaston päällä. Tarkoituksena on heittää niitä paperinkierrätykseen tai antaa kiinnostuneille sitä mukaa, kun olen niitä kyllikseni itse lukenut.

Pois lahjoitetut
Vielä meille jääneet
Säilytettävät lehdet säilöin pitkän lipaston laatikkoon. Ne ovat käsityöohjelehtiä, jotka oikeasti ovat inspiroineet minua tai jotka olen tilannut ihan säilyttämisajatuksella. Neuleohjeita minulla on lähinnä Novita- ja ompeluohjeita Ottobre-lehdissä. Jokunen muukin käsityölehti löytyy - esimerkiksi tuo Käsityökerhon lehti, jossa on Barbien vaatteiden ohjeita lapsuusajoiltani... Lipaston laatikossa on myös kansioittain irtonuotteja.


Kun kaikki oli valmista olohuoneessa ja luulin käyneeni läpi kaikki kirjani ja lehteni, ikäväkseni muistin keittiöstä vielä löytyvän keittokirjoja. Jos olisin pitänyt Kondon opin kirkkaana mielessä, nämäkin kirjat olisivat päätyneet yhteen isoon aloitusläjään ja tulleet käytyä läpi samassa prosessissa. Nyt laitoin vain pari keittokirjaa kierrätyskasaan ja äsken valokuvaa ottaessani huomasin, että näistäkin kirjoista olisi vielä varmaan voinut muutaman rankata pois. Käytössä ovat vain "Kotiruokaa", "Safkaa" (josta muuten löytyy mainio avokadopastan ohje!) ja reseptimuistikirja, jota ei edes tässä kuvassa näy. Täytynee muistaa selata tämä pino, kun seuraavaksi täytän kierrätykseen menevää laatikkoa.


Nyt on siis asiat niin pitkällä, että kirjat on käyty läpi. Olen tyytyväinen, että sain Konmari-projektia jatkettua nyt vauvan syntymän jälkeen. Helposti olisi voinut koko juttu jäädä arjen muutoksen myötä.

Olohuoneen uudistamisen myötä jouduimme myös käymään läpi yhden ison kasan virallisia papereita. Jotenkin sekin oli helpompaa nyt, kun olen harjoitellut tuota Konmari-ajatustapaa. Säilytimme vain ne paperit, joita varmasti tarvitsemme. Niitä ovat lähinnä veroihin liittyvät paperit (Saksan veroilmoitukset 2014 ja 2015 edelleen tekemättä!) sekä viimeaikaiset laskut ja tositteet. Paperin määrä väheni ainakin kolmannekseen, ja lisäksi laitoin pois ainakin kuusi kansiota. Nyt olohuoneessa on säilytettäviä irtopapereita vain yhdessä kasassa, joka löytyy pienestä valkoisesta lipastosta. 

Mutta suurin työ paperin suhteen on vielä edessä. Paperit ovat seuraavana Konmari-listalla ja postaankin siitä erikseen. Meillä on vaatehuoneessa yksi hyllyllinen, eli tosi monta mapillista säilytettäviä asiakirjoja. Olen käynyt ne viimeksi läpi noin puolitoista vuotta sitten, joten työtä riittää varmasti. Tavoitteena on, Konmari-tyyliin, että säilytettäviä papereita olisi vain yksi pieni kasa. Se kuulostaa tällä hetkellä enemmän kuin utopistiselta, mutta toivon yllättäväni itseni positiivisesti. Toivottavasti pääsen siihen projektiin pian käsiksi, niin ne veroilmoituksetkin tulisi tehtyä sitten siinä sivussa.


Uusi olohuone!

Meille on tapahtunut monenlaista tässä viimeisen kuukauden aikana.

Ensinnäkin, meille syntyi vauva! Ja sitä myöten Jani oli isyyslomalla kolme viikkoa - mikä näillä näkymin onkin hänellä ainut lomaksi kutsuttava jakso tänä vuonna. Arkeen palasimme torstaina, joten lasten kuskaaminen kerhoon ja eskariin sekä päivittäiset askareet ovat taas minun kontollani. Vauva nukkuu paljon ja kasvaa hyvin, joten esimerkiksi näin aamupäiväunien aikaan minulla on aikaa kirjoittaa blogia. Jaakko on kolme päivää viikossa kanssani kotona. Tällä hetkellä hän leikkii yläkerrassa Legoilla ja laulaa "Ninjago, Ninjago, naanaa naananaanaa...".

Toisekseen, saamme lunastaa asumisoikeuden tähän asuntoon. Meillä on ollut kahden vuoden määräaikainen vuokrasopimus, mutta nyt saamme vaihtaa sen asumisoikeussopimukseksi. Eikä tarvitse enää varautua lähtemään kahden vuoden kuluttua. Jos asiat sujuvat suunnitelmiemme mukaan, haluaisimme asua tässä vähän pidemmän aikaa.

Näistä uutisista innostuneena laitoimme isyysloman aikana olohuonettamme uusiksi. Kaikki lähti siitä, kun Jani ilmoitti tarvitsevansa tietokonepöydän. Ja minä ilmoitin, että meille ei ilmesty yhtäkään uutta huonekalua olkkariin (ja tarkemmin ajateltuna yhtään minnekään) ennen kuin on tehty kokonaisvaltainen huonekalujärjestyssuunnitelma. Jani kuuli minua ja niinpä valitsimme huonekalut, jotka haluamme säilyttää sekä mitä uutta tarvitsemme olohuoneeseen. 

Iskä ja äiti sattuivat olemaan kylässä tämän asian ollessa pöydällä ja sain heiltä hyviä näkökulmia järjestyksen luomiseen. Piirtelimme ehdotuksia paperille olohuoneen pöydän vieressä. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että tämä organisointitaipumus kulkee geeneissä. Iskän teesi oli, että pitkä matala lipasto pitää siirtää ikkunan alle. Se oli mielestäni oikein hyvä idea, joten otin sen suunnitelman lähtökohdaksi.

Vanha olohuoneen järjestys oli periaatteessa toimiva, mutta TV oli huonolla korkeudella ja kokonaisuus todella massiivinen. Halusimme kevyempiä kalusteita medialaitteille. Ja minä halusin - vihdoinkin - piiloon kaikki mahdolliset mustat mööpelit olohuonetta pilaamasta.

Lopputulokseen olemme molemmat oikein tyytyväisiä. Olohuoneen ilme muuttui lähes täydellisesti ja siellä on helpompi hengittää.



Olohuoneen toinenkin syrjä, ruokailutilan puoli, näyttää nyt hyvältä huonekalujärjestyksen puolesta. En ole kuitenkaan vielä järjestänyt sitä, joten kuvia seuraa vasta myöhemmin. Vanhan mummun korkea ja leveä astiakaappi on nyt sillä seinällä, missä aiemmin oli musta-valko-punainen ryijy, ja piano on kitaroiden alla. Ruokapöytä on kapea pääty päin sitä samaa seinää, jossa piano ja kitarat ovat. 

Ai niin, ja TV:n alla ollut lipasto muutti yläkertaan meidän makuuhuoneeseemme. Se majoittaa nyt sekä minun että uusimman tulokkaamme vaatteita. Säilytystilaa hävisi olkkarista aika lailla tämän muutoksen myötä, siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Kuten kuvista näkyy, hommasimme seinään kiinnitettävät kirjahyllyt, TV-tason ja tietokonepöydän. Sohvapöytä on edelleen hakusessa. Tiedämme lähes täsmälleen minkälaisen haluamme, mutta sellaista yksilöä, jossa koko, muoto ja hinta kohtaisivat, ei ole vielä löytynyt. Haluaisimme valkoisen, pyöreän pöydän, jossa on pöytälevyn kokoinen alahylly ja jonka halkaisija olisi 65 cm. Materiaaleina mieluusti lasi ja metalli. Jos joku teistä lukijoista sattuu tällaiseen pöytään törmäämään, viestiä minulle kiitos! Nyt pöydän tilalla on Janin pappan nikkaroimat kukkapöydät, jotka eivät kyllä tilaan sovi.

Vahvistin, tulostin ja kaukosäätimet ovat piilossa TV-tasossa ja johdot enimmäkseen piilossa sen takana. Pianotuoli toimittaa nyt ATK-tuolin virkaa, kunnes tilaamamme satulatuoli saapuu. Tietokone on edelleen näkyvissä, vaikka halusin kaikki mahdolliset tekniikkavehkeet piiloon. Mutta se on kuitenkin aika hyvin piilossa siellä nurkassa eikä kiinnitä huomiota. Harkitsimme kyllä ATK-pöytää, jossa olisi ollut kaappi tietokoneelle, mutta halusimme mahdollisimman pienen ja kevyen näköisen pöydän.

Pöytä on rakennettu Ikeasta ostetusta baaripöydän levystä ja ruokapöydän jaloista. TV-taso on Ikean Bestå-palikoista koottu ja hyllyt ovat Ekby Hemnes/Ekby Valter. Sisustettuamme kotimme Saksassa enimmäkseen Ikean kalusteilla, melkeinpä vannoin etten enää koskaan halua ikealaisia kotiini. Valitettavasti ja onneksi Ikeassa on kuitenkin niin mainio hinta-laatusuhde, etteivät muiden liikkeiden kalusteet pärjänneet vertailussa. Lisäksi näyttää siltä, että Ikeasta saa sisustusmakuumme sopivia kalusteita.

Nyt kun korkea lipasto ja astiakaappi on poissa näkyvistä, olohuoneen yleisilme on tosi paljon kevyempi. Tuntuu että valo pääsee kulkemaan huoneessa paljon paremmin ja kulkureititkin tuntuvat toimivilta ja tilavilta. Tosin viikonloppuna, kun meillä oli vieraita ja yhdeksän hengen piti mahtua saman pöydän ääreen, ruokapöydän ympäri ei enää mahtunut kulkemaan ja joillekin paikoille asettautuminen oli vaivalloista. Janin mielestä tämä ei ole ongelma, mutta minua se vähän jäi nyppimään. Asia ratkeaisi kuulemma vain sohvan pois heivaamisella tai suuremman olohuoneen hankkimisella...

Oli mukava tehdä tällainen projekti, joka oli sekä minun että Janin mielestä tarpeellinen. Ja mukavaa oli myös se, että nyt saattoi hyvillä mielin hankkia juuri tähän tilaan sopivia kalusteita, koska tätä voinee nyt ajatella kotina toistaiseksi.