Jan 26, 2016

Marjaanan Konmari-projekti, osa VI: Paperisota voitettu!



Jippii jiihaa jee jee jee!

Enpä olisi uskonut tämän päivän koittavan. Meidän KAIKKI paperit ovat järjestyksessä. Uskomatonta, ihmeellistä. Tästä on syytäkin kirjoittaa blogimerkintä, koska en tosiaan pysty uskomaan tätä todeksi ja todella vakuuttamaan itseäni.

Olen monta kertaa yrittänyt saada paperit hallintaan, mutta tällä kertaa tunnen niin oikeasti tapahtuneen. Kiitos Marie Kondo!

Aloitin kantamalla kaikki minun vallassani olevat paperit yhteen paikkaa (ja muutamat paperit, jotka tahdoin Janin katsovan läpi). Kuvassa näkyy Ikea-kassillinen järjestettävää, musiikkipapereita varten varaamani pahvilaatikko sekä muovikassi, jossa jo ennestään oli silppuriin meneviä.


En olisi halunnut ottaa nuotteja lainkaan mukaan tähän projektiin, mutta koska ne ovat paperia, päätin pitäytyä oikeaoppisessa Konmari-tekniikassa ja nostin ne mukaan järjestettävien kasaan. Ja sitten samassa tajusinkin, että nehän kannattaa niputtaa juuri niin kuin Marie Kondo kehottaa: yhteen nippuun kaikki. 

Niinpä perustin Kertun luistinlaatikosta nuottilaatikon. Se on riittävän iso ja nuotteja voi jopa lisätä. Siinä kohtaa kun laatikko alkaa käydä ahtaaksi, voi joukosta poistaa kaikki tuplat. Mukana oli monia nuotteja, jotka löytyvät omistamistamme nuottikirjoista, ja myös monia kopioita. Koska ne mahtuivat laatikkoon, en nähnyt vaivaa niiden erottelemiseksi.


Sain tyhjäksi nuo oikealla näkyvät kansiot, joista tosin säästin pari siltä varalta, että esitykseen tarvitaan siisti musta kansio nuoteille. Siihen tarkoitukseen ne on alunperin hankittukin eikä nuottien vakituiseksi säilytyspaikaksi. Laitoin laatikon nyt kirjahyllyyn ja toivon päällystäväni sen lähiaikoina kauniiksi. Mutta koska nuotit ovat VIHDOINKIN järkevästi yhdessä paikassa, minua ei edes kovasti haittaa laatikon rumuus.


Jaakko on tällä hetkellä mamman ja pappan luona yökyläilyllä, joten sain maanantaiaamun ratoksi ihan rauhassa levittää paperit ympärilleni. Kaisahan ei vielä ole niin iso, että tahtoisi tällaisessa hommassa auttaa. Hän köllötteli matolla hereillä ollessaan ihan tyytyväisenä äidin sortteeratessa papereita hänen vieressään, kunnes meni nukkumaan.



Lopulta minulla oli jäljellä pois käsiteltäviä papereita seuraavat kasat:

Ja säilytettäviä tai toistaiseksi säilytettäviä seuraavasti:
Kuvassa ovat kaikki paperit, jotka olen päättänyt säilyttää. Jani tarkistaa vielä Saksan veroneuvojalta, miten kauan saksalaiset veropaperit pitää säilyttää.


  • Lyhyen aikaa säilytettävät: vakuutuspaperit, kuitit, laskut, käyttöohjeet, takuukuitit
  • Pysyvästi säilytettävät (kansiossa muovitaskuissa): pankkisopimukset, auton ja asunnon kauppakirjat, muut toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
  • Pienet tärkeät paperit: kortit, joita ei tarvitse kuljettaa kukkarossa, neuvolakortit, väärän maan valuutat, tyhjät pienet muovikansiot
  • Marjaanan pysyvästi säilytettävät: koulu- ja työtodistukset, kotijumppaohjeet
  • Tyhjiä kansioita: ne pari nuoteille säästettyä kansiota sekä yksi haitarikansio, josta tykkään
  • Veropaperit: kahdessa haitarikansiossa vuosittain lajiteltuna veropaperit viimeiseltä kahdeksalta vuodelta
  • Saksan tiliotteet: kaikki Saksassa saamamme tiliotteet


Näiden lisäksi talostamme löytyy vielä 

  • toimenpiteitä vaativien paperien pystykotelo tietokoneen näytön takaa,
  • kodin kansio siivouskaapissa, jossa on kaikki asuntoon liittyvät ei-henkilökohtaiset paperit,
  • käyttöohjeita samassa paikassa laitteen kanssa, kuten nenäkannun ja koristerei'ittimen käyttöohjeet,
  • muistoksi säilytetyt paperit, jotka pitää käydä läpi sitten lopuksi,
  • Kertun ja Jaakon papereita heidän omissa huoneissaan sekä
  • Janin papereita hänen omassa kaapissaan.

Ja ystävät, siinä kaikki. Siinä kaikki. JEEEEEE!!!!

Tietysti meillä on sitten vielä tyhjiä papereita, mutta ne ovat mielestäni eri kategoriaa, kuuluvat kirjoitus- ja askarteluvälineisiin. Kävin vielä yläkerrassa valokuvaamassa ne hyllyt, joissa aiemmin oli epämääräisen paljon papereita - ihan vaan todistaakseni itselleni, että tyhjiä ovat. Tai no, onhan tuolla Janin kaapin hyllyllä kaikki hänen henkilökohtaiset paperinsa, mutta minun ei tarvitse niistä välittää. 

Voit käydä kurkkaamassa, miltä tuokin hylly näytti aiemmin. Nyt siellä tietysti sotkee vaikutelmaa nuo jouluvalojen tyhjät pakkaukset, mutta paperikansioita on totisesti paljon vähemmän.



Taloon ei pitäisi nyt enää lainkaan tulla papereita, joiden loppusijoituspaikkaa en tiedä tai kykene hetkessä päättämään. Tai no, ne muistoihin kuuluvat paperit ovat vielä oma ryhmänsä, mutta nämä muut ovat nyt kerta kaikkiaan järjestyksessä.

Tiedätkös, tällainen saavutus tosiaan inspiroi minua ja tsemppaa jatkamaan projektia! En olisi uskonut, että paperisota on mahdollista voittaa ja vastustaja ihan täydellisesti selättää ja taltuttaa. Mutta niin taisi käydä. Hurraa, hurraa, hurraa!

No comments:

Post a Comment