Mar 29, 2014

Muistojen matkassa


Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja järjestelin meidän muistopapereita. Siis onnittelu-, joulu- ja muita postikortteja, piirustuksia, juhlien käsiohjelmia... En yleensä heitä mitään niistä pois vaan säästän kaiken, koska arvostan läheisten tervehdyksiä ja viestejä. Tiedän kyllä, ettei ole kovin järkevää säilyttää IHAN KAIKKEA. En vaan ole osannut päättää, mitkä kortit tulisi säästää ja mitkä panna pois, joten olen säilyttänyt kaiken.

Yllä olevassa kuvassa näette sen, jonka tänään järjestin. Aiemmin se ei mahtunut kiinni ja sitä oli hankala siirtää, koska paperit lainehtivat yli äyräiden. Tältä laatikko näyttää nyt kun olen säästänyt vain erityiset muistot. Nyt kannen saa kiinni ja siinä on vielä tilaakin. Oi jospa meillä olisikin muistoja vain tämä yksi laatikollinen! No, kyllä nuo veisivät vähän vähemmän tilaa, jos vielä järjestäisin ne tuohon laatikkoon...



Analysoin tähän näin jälkeenpäin, millä kriteereillä säilytettäviä valitsin:

  • Itsetehdyt ja/tai henkilökohtaisen, merkittävän viestin sisältävät tervehdykset
  • Kirjeet
  • Erityisen hienot yksilöt (tätä kriteeriä käytin vain pari kertaa)
  • Pääsääntöisesti en säilyttänyt joulukortteja, vain joulukirjeet
  • Säilytin kaikki tuttavien ulkomaanmatkoiltaan lähettämät kortit
  • Valokuvia tutuista ihmisistä sisältävät kortit
  • Merkittävään elämäntapahtumaan liittyvät kortit

Minun ja Janin valmistujaiskorttien kohdalla tein niin, että listasin paperille korttien antajat, tein paperista kirjekuoren ja valitsin sinne sisälle vain muutaman tervehdyksen. Saman voisin tehdä vielä "onnea uuteen kotiin" -korteille. Huomasin myös kortteja katsellessani joidenkien ystävieni olevan innokkaampia korttien kirjoittajia kuin toisten, joten yksi lajitteluperuste voisi olla myös kortin antaja.

Oli muuten hieman ällöttävää, kun löysin laatikosta pari elävää kuoriaista. En tiedä mitä kuoriaisia olivat, mutta veikkaanpa jotain varasto- tai paperikuoriaisia. Niistä ei ole kuvaa - liiskasin ne heti - mutta, tässä on kuva niistä korteista, jotka saivat lähtöpassit:



Tänäpäisessä projektissa tosi palkitsevaa oli se, kun Kerttu iloitsi löytyneistä syntymäpäiväkorteistaan ja kun sain tyrkätä Janin käteen pienen nipun vanhoja muistoja hänen katseltavakseen. Itsellenikin oli mukava hetki muistella monia vanhoja ja nykyisiä ystäviä. Etsiskelin jopa yhden vanhan ystävän profiilin Facebookista ja laitoin hänelle viestin.

Mutta ei tämä homma tähän lopu. Selvitettyäni tämän yhden laatikon, bongasin asunnostamme muutaman muun vastaavan kokoelman.



Luulen että tuo yksi laatikollinen kortteja ja kirjeitä on helppoa lajitella nyt, kun tänään harjoittelin koko aamupäivän tällaisten päätösten tekoa. Valokuvatkin on melko helppo lajitteluprojekti, koska tässä näkyvän laatikollisen lisäksi meillä ei ole enää ylimääräisiä paperikuvia. Digitaalisista ei voi sanoa samaa, mutta ne vievät vie fyysistä tilaa vain kovalevyltä.

Lasten piirustukset on murheenkryyni, koska tahtoisin säilyttää kaikki hienot teokset. Enkä raaskisi heittää mitään pois. Enkä tiedä mitkä kappaleet kannattaisi heittää pois, mitä säilyttää. Joskus kuulin jostain sellaisen vinkin, että huomio kannattaa kiinnittää lapsen persoonalliseen tapaan taiteilla. Lastentarhassa askarrellut, ohjaajan puoliksi tekemät askartelut esimerkiksi eivät siis olisi säilyttämisen arvoisia. Toisaalta olen tykännyt säilyttää juuri sellaisia, ja esimerkiksi lasten värittämiä värityskuvia, koska ne ovat kauniita. Niin, ja mitäpä tehdä kolmiulotteisten askartelutöiden kanssa, ne kun vievät tilaa vaikka kuinka?!

Kuten näette, olen hoitanut haluttomuuttani muistojen lajitteluun ostamalla kauniita, tilavia laatikoita niiden säilyttämiseen. Laatikot ovat kyllä toimivia, mutta se ei poista alkuperäistä ongelmaa. Olisiko teillä vinkata, miten päätätte säilyttää tai heittää pois tällaisia muistorikkaita papereita? Olisin erittäin kiitollinen vinkeistä ja rohkaisusta, että voisin ryhtyä taas tämän (ikuisuus!)projektin kimppuun.

PS. Hei, nythän voin soveltaa yllä listaamiani kriteerejä vastaisuudessa tulevien postien ja tervehdysten lajitteluun! Jee, ehkä näiden vuorten kertyminen ei ole sittenkään ylitsepääsemätön ongelma.

No comments:

Post a Comment